Thi̱o̱o̱ri̱ ga̱ŋ jiɛn ti̱ gööl cukɛ ŋuni̱ thi̱o̱o̱ri̱kal mi̱ gɔa mi̱ ba bo̱th kɛ latdɛ i̱ pattɛni̱ nyin metɛböli̱dhi̱öm jiɛn tin rɛlrɔ̱, duŋni̱ ɣöö tin di̱t tin ca mar kä kɛ cukɛ ŋot kɛ mi̱ ba ɣɔ̱n. Gua̱a̱ mɔ, kɔn cua la̱t kɛ tandem ma̱th i̱thpekti̱römeti̱ri̱ mi̱ /thiɛl diw (MS/MS) anali̱thi̱th kɛ thi̱thtɛmatikalli̱ ɣɛkplöri̱ metabölöme duŋ töbakkö attenuated i̱thtrainni̱ ɛ jiɛn kä jiɛn kɛ̈l kɛ̈ɛ̈li̱ ɛ wä kä puɔ̱pulëcini̱ kɛnɛ i̱thpethi̱thni̱ ti̱ thi̱ääk, kɛnɛ ɣöö cua nämbär mi̱ di̱i̱t kä ma̱th i̱thpekti̱römeti̱ri̱ pi̱e̱e̱ciɛr thi̱o̱o̱ri̱ la̱t kɛ kɔmpuɔɔn i̱thpekti̱ra rɛy lääri̱. Framework kɛ thëm kä tin di̱t tin ca mar kä öpti̱mal di̱pɛnth (OD) kɛnɛ mubiŋ targɛt (MT) thi̱o̱o̱ri̱. Kä läär kɔmpönɛnt duŋ pi̱lɛn metabölömikni̱ jɛn cuɛ te thi̱n kɛ OD thi̱o̱o̱r, duŋni̱ ɣöö cuɛ gua̱c kɛ min ca mar ɛ MT thi̱o̱o̱r kä metabölömikni̱ dai̱namikni̱ min nööŋkɛ ɛ ɣerbi̱böri̱. Ɛ jiɛn kä mai̱krö ɛ wä kä makrö eboluciɔnal i̱thkiɛl, ɛn jathmönat thi̱knal cua ŋa̱c cie jɛn min di̱tni̱ jɛn kä no̱o̱ŋ OD, niɛ gua̱a̱ mɔ ɛn ethylene thi̱knal cuɛ ŋuni̱ mi̱ gɔaa-tuniŋ duŋ ɣerbi̱böre-i̱thpethi̱pik ri̱thpɔn min ca lat ɛ MS/MS möli̱ki̱öl netwɔk.
Metɛbölai̱teth ti̱ rɛlrɔ̱ kɛ i̱thtra̱kciɛri̱ ti̱ gööl kɛn kɛ ti̱ di̱t rɛy ada̱ptɛciɔn jiɛn kɛ gua̱a̱th in tekɛ thi̱n, ɛlɔ̱ŋ rɛy ga̱ŋ ji̱ tɛ̈r (1). Kä dääk in gääy naath kä metɛböli̱dhi̱öm mi̱ rɛlrɔ min ca jiek rɛy jiɛn cuɛ jakä ɣöö ba ri̱thääc mi̱ lueŋlueŋ kɛ run ti̱ ŋuan kä ta̱a̱dɛ mi̱ di̱i̱t kä lät ekölöji̱kal, kɛnɛ ɣöö cuɛ thi̱o̱o̱ri̱ ga̱ŋ jiɛn ti̱ ŋuan nööŋ, min la eboluciɔneri̱ kɛnɛ ekölöji̱kal debelömɛn duŋ röm jiɛn-kɔ̱a̱m. Ɛmpirikal ri̱thääc cuɛ ŋuni̱ dup ti̱ gɔw (2). Cieŋni̱ min, kɛn thi̱o̱o̱ri̱ ga̱ŋ jiɛn ti̱ti̱ /kän kɛn nɔrmatib path duŋ ɣai̱pöthethtikal deduktib ri̱i̱dhɔniŋ guɔ̱ɔ̱r, rɛydɛ ɛn key ëë ca mar cuɛ tekä lɛbel mi̱ cäät kä anali̱thi̱th (3) kɛnɛ ɣöö cua kɛ ɣɔ̱n ɣɛkpi̱ri̱mɛntali̱ kɛ rëp thärkälä in dɔ̱ŋ kä thi̱o̱o̱ri̱kal debelömɛn (4). Tekni̱kal li̱mitɛciɔni̱ gaŋkɛ ruuli̱ data ni̱ kä metɛbölik kategöri̱ ti̱ caa lɛy kɛnɛ ɣöö cuɛ anali̱thi̱th mi̱ ca ŋa̱c kɛɛliw duŋ metɛbölai̱tethni̱ ti̱ rɛlrɔ̱ gaŋ, kɛ kui̱c ɛmɔ cuɛ päär kam-kategöri̱ gaŋ min gɔa kɛ ben thi̱o̱o̱ri̱kal debelömɛn (5). Kä thiɛl data ni̱ ti̱ ca mat kɛɛl kä metɛbömikni̱ kɛnɛ min ŋa̱ckɛ kä päär la̱t la̱t duŋ metɛbölik i̱thpëth kam buni̱ jiɛn ti̱ gööl cuɛ thanytipik maturi̱ti̱ duŋ pi̱e̱lä gaŋ.
Kä tin pay ben nhial rɛy pi̱e̱lä duŋ tandem ma̱th i̱thpekti̱römeti̱ri̱ (MS/MS) metɛbölömikni̱ bɛ cu tekɛ ciɛŋ ti̱ ŋuan ti̱ gɛɛrɔ̱ rɛy metɛbölik rɛydɛ kɛnɛ kam i̱thpethi̱thni̱ duŋ thi̱thtɛm klade min ca ŋun, kɛnɛ ɣöö dɔ̱ŋ ba mat kɛ kɔmpi̱e̱tɛcinal methɔdni̱ kɛ kalkulɛciɔn i̱thtra̱kciɛral mi̱ cäät kam kɔmpi̱lɛkni̱ ti̱ti̱ ti̱ ca li̱ɔɔm. Ŋäc ŋɔaani̱ ëë nhiam kɛ kui̱ kemi̱thti̱ri̱ (5). Kä mat tɛknölöji̱ni̱ tin ci̱ räth rɛy anali̱thi̱th kɛnɛ kɔmpi̱e̱tɛciɔn cuɛ ŋuni̱ mi̱ lot rɔ kɛ thëm gua̱a̱ mi̱ bäär kä ti̱ ŋuan ti̱ ca mar i̱ ba la̱t ɛ ekölöji̱kal kɛnɛ eboluciɔneri̱ thi̱o̱o̱ri̱ duŋ metɛbölik dai̱berthi̱ti̱. Shannon (6) cɛ thio̱ri̱ lääri̱ nööŋ kɛ nhiam rɛy warɛgakädɛ mëë cɛ gɔ̱r kɛ ruɔ̱n 1948, cuɛɛ tukdɛ la̱th piny kɛ kui̱i̱ kä ɣöö baa lääri̱ di̱l guec kɛ mɛthematikal, min caa kɔn la̱th lät gua̱thni̱ ti̱ ŋuan ɛ /ci̱ muɔ gua̱a̱th ëë tuɔɔkɛ ni̱ lätkɛ. Rɛy jenɔmikni̱, lääri̱ thi̱o̱o̱r cɛ lät ɛ gɔaa kɛ pek thi̱kuɛnthi̱ kɔntherbɛtib lääri̱ (7). Rɛy tra̱ni̱thkri̱ptömikni̱ ri̱thääcä, lääri̱ thi̱o̱o̱r la guicɛ ni̱ min ci̱ rɔ gɛr kɛɛliw rɛy tra̱ni̱thkri̱ptömä (8). Rɛy ri̱thääcä ëë nhiam, cua i̱thtathti̱thtikal framework duŋ lääri̱ thi̱o̱o̱r la̱th lät kä metɛbölömikni̱ kɛ latdɛ ɛn metɛbölik ɣɛkpi̱rti̱thni̱ duŋ ti̱cuth lɛbel rɛy jiɛn (9). Ɛn wa̱nɛ, kɔn banɛ MS/MS-bɛth la̱t mat kɛɛl kɛ i̱thtathti̱thtikal framework duŋ inpɔrmɛciɔn thi̱o̱o̱r, min ŋa̱ckɛ ɛ metɛbölik dai̱berthi̱ti̱ rɛy kä tin ŋa̱ckɛ kä kurɛnthi̱, kɛ pääri̱ kä tin di̱t tin ca mar kä thi̱o̱o̱r ga̱ŋ jiɛn duŋ metɛbölöme min nööŋkɛ ɛ ɣerbi̱böri̱.
Kä thi̱o̱o̱ri̱kal frameworkni̱ duŋ ga̱ŋ jiɛn kɛn ni̱ ciaaŋ matkɛ kɛɛl kɛnɛ ɣöö dɔ̱ŋ ba kɛ da̱a̱k kä buni̱ rɛw: kɛn tin ɣɔ̱n ɣöö ba lat dääkä jiɛn-i̱thpethi̱pik metɛbölai̱teth min tekä lät ga̱ŋdɛ, ce̱tkɛ mi̱ cie öpti̱mal di̱pɛnthi̱ (OD) (10), targɛt mi̱ jäl (MT) (11) ) kɛnɛ jɔacdɛ min latdɛ i̱di(12) kä mekani̱kal min dɔ̱ŋ bɛ rɔ gɛr i̱di̱ (12) kä mekani̱kal. kä min te thi̱n bɛ cu ya̱r ni̱ pieth jiɛn kɛnɛ ruuli̱ metɛbölai̱tethni̱ ti̱ rɛlrɔ̱, ce̱tkɛ mi̱ cie karbön: nutriɛn ba̱lanci̱ ɣai̱pöthethi̱th (13), pieth rɛt ɣai̱pöthethi̱th (14), kɛnɛ pieth kɛnɛ dääk i̱kui̱li̱briöm ɣai̱pöthethi̱th (15). Kä thɛtni̱ rɛw nyin thi̱o̱o̱ri̱ kɛn tekɛ kä lɛbeli̱ ti̱ gööl kä anali̱thi̱th (4). Cieŋni̱ min, thi̱o̱o̱ri̱ rɛw ti̱ te rɛydiɛn kɛ ga̱ŋ pa̱ŋcini̱ kä pa̱ŋcinal lɛbel cukɛ ruac ɛlɔ̱ŋ kɛ kui̱ pi̱lɛn kɔni̱thti̱ti̱butip kɛnɛ inducibɔl di̱pɛnthi̱: OD thi̱o̱o̱r, min larɛ jɛ i̱ pi̱lɛn bi̱ kɛn yio̱wkiɛn la̱th rɛy kemi̱kali̱ tin di̱t kökdiɛn kɛ ga̱ŋdiɛn kärɔa mi̱ görkɛ, cäät, mi̱ ca kɛ cam Mi̱ ci̱ juaac ma̱k, kɛ kui̱c ɛmɔ, kɛ min bi̱ ben, kɛ min bi̱ ben. pa̱ŋciɔn ɛ mi̱ ca la̱th lät (10); kä MT ɣai̱pöthethi̱th cuɛ lat i̱ thiɛlɛ ɣɛkdhi̱th mi̱ wä kɛ duɔ̱ɔ̱p mi̱ gɛɛr metɛbölai̱te, duŋni̱ ɣöö ɛn metɛbölai̱te la gɛɛrɛ rɔ ɛ randɔmi̱li̱, kɛ kɔrɛ bɛ cu nööŋni̱ mi̱ de rɔ lot kɛ ga̱ŋ metɛbölik "möciɔn targɛt" kɛ ma̱k ɣerbi̱böri̱. Kɛ rieet ti̱ kɔ̱kiɛn, kɛn thio̱ri̱ da̱ŋ rɛw ti̱ti̱ laa kɛn ti̱ gua̱c ɛ lat kɛ kui̱i̱ kä ɣöö bi̱ mɛtɛbölik rɔ nyɔk kɛ ma̱k kɛ kɔr kä mëë ci̱ ɣerbi̱bɔri̱ ɛ ma̱k: ɛn maar kam yuni̱dai̱rɛkciɔnal akumulɛciɔn duŋ mɛtɛbölai̱teth kɛ di̱pɛnthib pa̱ŋciɔn (OD) kɛnɛ nɔ̱n-dai̱rɛkciɔnal mɛtɛbölik gër (MT) (11).
Kä OD kɛnɛ MT ɣai̱pöthethɛthni̱ /ci̱kɛ tekɛ gër in nööŋkɛ ɛ metɛbölöme kärɔa, duŋni̱ ɣöö bä ɛ ekölöji̱kal kɛnɛ eboluciɔnal min bi̱ ben raar kä ruuli̱ metɛbölai̱tethni̱ ti̱ti̱, ce̱tkɛ mi̱ cie min naŋkɛ kä ada̱ptib kɛnɛ min bi̱ ben raar kä gër metɛbölik ti̱ti̱ rɛy gua̱th mi̱ ca lɛy kä ekölöji̱kal (16). Cieŋni̱ min kɛn ɣai̱pöthethɛthni̱ da̱ŋ rɛw ŋic kɛn la̱t in gaŋkɛ ni̱ mɛtabölai̱tethni̱ tin rɛlrɔ̱, min dɔ̱ŋ bɛ tekɛ yio̱w ti̱ ŋuan kiɛ /cɛ bi̱ naŋ, ɛn min di̱tni̱ jɛn min ca mar min dääk OD kɛnɛ MT ɣai̱pöthethɛthni̱ tëkä duɔ̱ɔ̱p in wä kɛ min no̱o̱ŋ gër mɛtabölik. Kä ma̱r duŋ OD thi̱o̱o̱r cuɛ tekɛ ɣɛkpi̱ri̱mɛntal mi̱ cua guic ɛlɔ̱ŋ ɛ määni̱ täämɛ. Ɣɔ̱n thëm ti̱ti̱ cu määni̱ ŋi̱i̱c kä dai̱rɛkt kiɛ indi̱rɛkt di̱pɛnthi pa̱ŋcini̱ nyin ti̱cuthni̱ ti̱ gööl kä kɔmpuɔɔni̱ ti̱ caa lɛy rɛy gi̱ri̱nɣa̱thni̱ kɛnɛ ta̱a̱ näci̱ral, cie mi̱ cie min gɛɛrɔ rɛy i̱thtëji̱ min bi̱ jiɛn ben nhial (17-19). Cieŋni̱ min, ɛ wä ni̱ täämɛ, kɛ kui̱ kä ɣöö thiɛlɛ ja̱l la̱t kɛnɛ i̱thtathti̱thtikal framework kɛ kui̱ glöbal kɔmprehenthib anali̱thi̱th duŋ metɛbölik dai̱berthi̱ti̱ duŋ ɛni̱ ɣɔrgani̱dhi̱öm, ɛn dääk in di̱tni̱ jɛn min ca mar kam thi̱o̱o̱ri̱ rɛw (min la, duɔ̱ɔ̱p in gɛɛr metɛbölik thi̱n) cuɛ ŋot kɛ mi̱ ba ɣɔ̱n. Ɛn wa̱nɛ, la nɛy anali̱thi̱th mi̱ ce̱tkɛ nɔ ɛ ŋun.
Kɛl kä ciɛŋ tin gɔw ɛlɔ̱ŋ kä jiɛn-i̱thpethi̱pik metɛbölai̱teth ɛ i̱thtra̱kciɛral dai̱berthi̱ti̱ mi̱ di̱i̱t kä lɛbeli̱ diaal ɛ tokɛ kä jiɛn kɛl, puɔ̱pulëcini̱ ɛ wä kä i̱thpethi̱thni̱ ti̱ cäät (20). Kuanti̱tɛtib ti̱ ŋuan ti̱ gɛɛrɔ̱ rɛy metɛbölai̱tethni̱ ti̱ rɛlrɔ̱ dɔ̱ŋ ba kɛ guic kä i̱thkiɛl puɔ̱pulëcin, niɛ gua̱a̱ mɔ dääk kuali̱tɛtib mi̱ bum ni̱ ciaaŋ la rɔmkɛ kä lɛbel i̱thpethi̱thni̱ (20). Kɛ kui̱c ɛmɔ, pi̱lɛn metɛbölik dai̱berthi̱ti̱ ɛ jɛn min di̱tni̱ jɛn kä pa̱ŋcinal dai̱berthi̱ti̱, min nyoth ɣöö bɛ rɔ ŋic kɛ ni̱cni̱ ti̱ gööl, ɛlɔ̱ŋ kɛn ni̱cni̱ tin tekɛ inbɛciɔn mi̱ göl mi̱ de rɔ lot ɛ kɔ̱a̱m ti̱ rɛlrɔ̱ kɛnɛ ɣerbi̱böri̱ tin ŋa̱ckɛ (21). Ni̱ mëë cu Fraenkel'ä (22) groundbreaking arti̱kɔ̱l kɛ kui̱ kä ɣöö tekɛ pi̱lɛn-i̱thpethi̱pik metɛbölai̱teth thi̱n, römdiɛn kɛ kɔ̱a̱m ti̱ gööl cua kɛ guic cie thɛlɛkciɔn pi̱rɛjɛri̱ ti̱ gɔw, kɛnɛ ɣöö kɛn römdiɛn ti̱ti̱ cua ŋäth i̱ kɛn cukɛ thurɛ jiɛn nööŋ rɛy eboluciɔn. Duɔ̱ɔ̱p mɛtɛbölik (23). Dääk kam i̱thpethi̱thni̱ rɛy kä ti̱ ŋuan kä metɛbölai̱tethni̱ ti̱ rɛlrɔ̱ dɔ̱ŋ bɛ nyothni̱ pi̱thi̱ölöji̱kal ba̱lanci̱ min thi̱ääk kɛ kɔni̱thti̱ti̱buɔb kɛnɛ inducible pi̱lɛn ga̱ŋdɛ kɛ i̱thtrateji̱thni̱ ɣerbi̱böröth, cie i̱thpethi̱thni̱ rɛw ni̱ ciaaŋ la tekɛ röm mi̱ jiääk kɛ̈l kɛ̈ɛ̈li̱ (24). Cieŋni̱ min jɛn dɔ̱ŋ bɛ tekɛ luäk kɛ rɔmdɛ rɔmdɛ thi̱n ɛ gɔaa rɛy gua̱thni̱ diaal, gër metɛbölik kɛ gua̱a̱thdɛ min thi̱ääk kɛ ga̱ŋdɛ bɛ luäk mi̱ jɔc nööŋ rɛy kä ɣöö bɛ jiɛn jakä ɣöö bi̱ kɛn kuak tin gɔw da̱a̱k kä pi̱thi̱ölöji̱kal inbɛthmɛni̱ kɔ̱kiɛn (19, 24), kɛnɛ ga̱ŋ kä ɣöö bi̱ thi̱mbaöthith go̱r. Kä min ca ya̱r kä kɔllatɛral (25). Ɛ matkɛ nɛmɛ thi̱n, kɛn riali̱diɛn i̱kä kɛn metɛbölai̱tethni̱ ti̱ rɛlrɔ̱ tin nööŋkɛ ɛ kɔ̱a̱m tin camkɛ ɣerbi̱böri̱ dɔ̱ŋ bɛ cu nööŋni̱ dääk mi̱ di̱i̱t rɛy puɔ̱pulëcin (26), kɛnɛ ɣöö dɔ̱ŋ bɛ cu nyoth ni̱ kuën in ca gɛr kä thɔ̱bi̱thtancial näci̱ral rɛy ja̱thmönik athi̱d (JA) thi̱knal, min dɔ̱ŋ bɛ rɔm rɛy puɔ̱pulëciɔn. JA thi̱knali̱ tin di̱t kɛnɛ tin kuiy kɛn kɛ ko̱k-kɛl kam ga̱ŋdiɛn kɛ ɣerbi̱böri̱ kɛnɛ kööŋ kɛ i̱thpethi̱thni̱ ti̱ caa lɛy (27). Ɛ matkɛ nɛmɛ thi̱n, dup metɛbölai̱te baöthänthetik tin rɛlrɔ̱ bi̱ kɛ wä kɛ mi̱ bath kɛ pɛ̈th kɛnɛ tra̱ni̱thpuɔrmɛciɔn rɛy eboluciɔn, bɛ cu nööŋni̱ dääk metɛbölik mi̱ ca da̱a̱k kam i̱thpethi̱thni̱ tin thi̱ääk (28). Pöli̱mörpi̱dhi̱mni̱ ti̱ti̱ dɔ̱ŋ ba kɛ yiath piny kɛ pɛ̈th rɛy lucä kɛ min ci̱ ɣerbi̱bör patterni̱ rɔ̱ gɛr (29), min lot ni̱ ɣöö ɛn gër ɣerbi̱bör kɔmmi̱e̱nɛti̱ni̱ ɛ jɛn min no̱o̱ŋ metɛbölik ɣe̱ti̱röjeni̱ti̱.
Ɛn wa̱nɛ, kɔn cua rik ti̱ guɔ̱rkɛ rɔ̱ luäŋ kɛ riali̱kä. (I) Kä kɔ̱a̱m tin camkɛ jiɛn la kɛn metɛbölöme jiɛn ɛ nyɔk kɛ riali̱kä i̱di̱? (Ii) Ɛŋu mi̱ la läär in di̱tni̱ jɛn kä metɛbölik pla̱thtikthi̱ti̱ min dë kuɛn kɛ thëm kä min ca lar i̱ bɛ tuɔɔk kɛ kui̱ lɔɔŋ-tääm di̱pɛnthi thi̱o̱o̱r? (Iii) Mi̱ ba nyɔk kɛ prögi̱ra̱m kä pi̱lɛn metɛbölöm rɛy duɔ̱p mi̱ rɛlrɔ kä ram min ma̱k jɛ, mi̱ inɔ, ɛŋu mi̱ lät ɣɔ̱rmɔn pi̱lɛnä rɛy riali̱ metɛbölik ri̱thpɔn mi̱ ca lɛy i̱kä, kɛnɛ ɣöö ɛ metɛbölai̱tethni̱ tin luäk i̱thpethi̱thni̱ ti̱ ca lɛy kɛ ga̱ŋdiɛn? (Iv) Ni̱ mëë ca mar ɛ thi̱o̱o̱ri̱ ti̱ ŋuan ti̱ gaŋkɛ naath dɔ̱ŋ ba kɛ räth rɛy lɛbeli̱ diaal nyin baölöji̱kal ti̱cuthni̱, cua thie̱c i̱ bi̱ metɛbölik ri̱thpɔn min nööŋkɛ i̱di ɛ mi̱ bä rɛydɛ mi̱ pa̱a̱rkɛ jɛ ɛ wä kä pääri̱ kam i̱thpethi̱thni̱? Kɛ guutdɛ, kɔn cua ŋi̱i̱c thi̱thtɛmatikalli̱ kɛ ji̱th metɛbölöme duŋ töbakkö nikötin, min la ekölöji̱kal mödɛl pi̱lɛn mi̱ tekɛ metɛböli̱dhi̱öm mi̱ rɛlrɔ mi̱ riäŋ, kɛnɛ ɣöö jɛn lätdɛ gɔaa kɛ lo̱k larbae nyin ɣerbi̱böri̱ rɛw, Lepidöptera Datura (Ms) (Ji̱n ɛ mi̱ bɛc ɛlɔ̱ŋ, mi̱ ca cam ɛlɔ̱ŋ) Kä Thölanacea duŋ li̱törap kɛnɛ I̱thpödöaptɔn a “jëna̱th”, kɛ ɣɔ̱th jiɛn nyin Thölanaceae kɛnɛ ɣɔ̱th kɔ̱kiɛn nyin jenera kɔ̱kiɛn kɛnɛ ji̱ dhɔariɛn Kuän jiɛn. Cu nɛy MS/MS metabölömikni̱ i̱thpekti̱ra̱m thɛm kɛnɛ ɣöö cua lääri̱ thi̱o̱o̱r i̱thtathti̱thtikal di̱thki̱ri̱ptɔri̱ ka̱m raar kɛ pääri̱ OD kɛnɛ MT thi̱o̱o̱ri̱. Ca̱k mapni̱ ti̱ caa lɛy kɛ nyuɔ̱thdiɛn kɛ key metɛbölai̱teth. Kä anali̱thi̱th cua räth ɛ wä kä natip puɔ̱pulëcin duŋ N. nathi kɛnɛ i̱thpethi̱thni̱ töbakkö ti̱ thi̱ääk kɛ räthdɛ kä anali̱thi̱th kɔbariani̱ kam ɣɔ̱rmɔn thi̱knaliŋ jiɛn kɛnɛ OD inda̱kciɔn.
Rɛy kä ɣöö ba map kɛɛliw käp kɛ kui̱ pla̱thtikthi̱ti̱ kɛnɛ i̱thtra̱kciɛr duŋ ji̱thni̱ metabölöme duŋ ɣerbi̱böröth töbakkö, kɔnɛ cua la̱t kɛ anali̱thi̱th ëë ca la̱t ni̱ wal kɛnɛ kalkulɛciɔn la̱tdɛ kɛ ruuli̱dɛ kɛɛliw kɛnɛ dekɔnböllute data ni̱ ti̱ di̱t-rethölucin ti̱ cuŋ kärɔ̱ MS/MS i̱thpekti̱ra kä jiɛn tin ca woc ( 9). Methɔɔd ɛmɛ min /ka̱n dääk (cɔalɛ MS/MS) bɛ nɔ̱n-redundant kɔmpuɔɔn i̱thpekti̱ra la̱t, min kɛ kɔrɛ ba cu la̱t kɛ kɔmpuɔɔn-lɛbel anali̱thi̱thni̱ diaal tin ca lat ɛn wa̱nɛ. Ti̱ti̱ dekɔnbölöted pi̱lɛn metɛbölai̱teth kɛ ti̱ gööl, tekɛ metɛbölai̱teth ti̱ kur ɛ wä kä bathdɔɔri̱ (kɛ pek mi̱ 500-1000-s/MS/MS ɛn wa̱nɛ). Ɛn wa̱nɛ mɛ, guic kɔn mɛtabɔlik pla̱thtikthi̱ti̱ rɛy la̱t thi̱o̱o̱rä lääri̱, kɛnɛ kuën kä ti̱ ŋuan kɛnɛ pröpɛciɔnali̱thi̱m duŋ mɛtabölöm min tekä Shannon entropi̱ duŋ mɛtabölik prekuɛnthi̱ di̱thti̱ri̱buciɔn. Mi̱ la̱tkɛ jɛ kɛ puɔrmula ëë ca la̱th lät ni̱ wal (8), kɔnɛ duäc kɛ thɛt indi̱kɛtɔri̱ tin dë la̱t kɛ kuën mɛtabölöme dai̱berthi̱ti̱ (Hj indi̱kɛtɔr), metɛbölik pröpai̱l i̱thpethi̱alaidhɛciɔn (δj indi̱kɛtɔr) kɛnɛ metɛbölik i̱thpethi̱pi̱ci̱ti̱ duŋ thi̱ŋgil metɛbölai̱te (Si indi̱kɛtɔr) . Ɛ matkɛ nɛmɛ thi̱n, cua Relatib Di̱thtan Pla̱thtikthi̱ti̱ Index (RDPI) la̱th lät kɛ kuën metabölöme inducibili̱ti̱ duŋ ɣerbi̱böri̱ (Pi̱guur 1A) (30). Rɛydɛ ɛn i̱thtathti̱thtikal framework ɛmɛ, kɔn la naŋnɛ MS/MS i̱thpekti̱ra̱m cie mi̱ ɛ bɛthik inpɔrmɛciɔn yunit, kɛnɛ ɣöö ba ri̱lɛtib abundanci duŋ MS/MS la̱t rɛy prekuɛnthi̱ di̱thti̱ri̱buciɔn map, kɛnɛ ɣöö kɛ kɔrɛ ba Shannon entropi̱ la̱t kɛ thëm metabölöme dai̱berthi̱ti̱ min te rɛydɛ. Kä metabölöme i̱thpethi̱alaidhɛciɔn ɛ mi̱ thɛm kɛ aberig i̱thpethi̱pi̱ci̱ti̱ duŋ thi̱ŋgil MS/MS i̱thpekti̱ra̱m. Kɛ kui̱c ɛmɔ, ɛn rëp kä ŋuan tha̱a̱ŋ MS/MS ki̱lɛthni̱ kɛ kɔr kä mëë ca ɣerbi̱bör inda̱kciɔn nööŋ ɛ la i̱thpekti̱ral inda̱kciɔn, RDPI kɛnɛ i̱thpethi̱alaidhɛciɔn, min la, rëpdɛ rɛy δj indek, kɛ ɣöö i̱thpethi̱alaidhed metɛbölai̱teth ti̱ ŋuan kɛn cua kɛ nööŋ kɛnɛ ɣöö cua Si index mi̱ di̱i̱t nööŋ. Kä min jak Hj dai̱berthi̱ti̱ index kä kuiy cuɛ nyoth i̱ mi̱ ci̱ nämbär in ca nööŋ ɛ MS/MS kuɛ̈ɛ̈, kiɛ ɛn pröpai̱l prekuɛnthi̱ di̱thti̱ri̱buciɔn cuɛ rɔ gɛr rɛy duɔ̱p mi̱ kuiy mi̱ cäät, niɛ gua̱a̱ mɔ cuɛ min /ca ŋäc kɛɛliw jakä kuiy. Kɛ rɛy Si index kalkulɛciɔn, jɛn derɛ rɔ lot kɛ nyuɔ̱thdɛ i̱ ɛ MS/MS min ca nööŋ ɛ tha̱a̱ŋ ɣerbi̱böri̱, kɛ gua̱cdɛ, min MS/MS /cɛ luɔc kä min ca nööŋ, min la key indi̱kɛtɔr kɛ dääk MT kɛnɛ OD prɛdikciɔn.
(A) I̱thtati̱thtikal di̱thki̱ri̱ptɔri̱ tin lät kɛ kui̱ ɣerbi̱böröth (H1 ɛ wä kä Hx) MS/MS data-indɔcibili̱ti̱ (RDPI), dai̱berthi̱ti̱ (Hj indek), i̱thpethi̱alaidhɛciɔn (δj indek) kɛnɛ metɛbölai̱te i̱thpethi̱pi̱thi̱ti̱ (Si indek). Ɛn rëp di̱gri̱i̱ duŋ i̱thpethi̱alaidhɛciɔn (δj) nyothɛ jɛ, kä aberig, ɣerbi̱böröth ti̱ ŋuan ti̱ caa lɛy kä mɛtɛbölai̱teth bi̱ kɛ ben raar, niɛ gua̱a̱ mɔ mi̱ ci̱ dai̱berthi̱ti̱ wä piny (Hj) nyoothɛ ni̱ ɣöö ci̱ mɛtabölai̱teth wä piny kiɛ dääk mɛtabölai̱teth mi̱ /ci̱ päär rɛy dääkä mapä. Kä Si ba̱li̱ö bɛ guic mi̱ ɛn metɛbölai̱te ɛ mi̱ ca lɛy kä kɔndi̱ciɔn mi̱ ca ŋun (gua̱a̱th ɛmɛ, ɣerbi̱böröth) kiɛ mi̱ gua̱c kɛ min ca rɔm kä lɛbel mi̱ cäät. (B) Kɔnthɛptual diagram duŋ di̱pɛnthi thi̱o̱o̱r mi̱ ca mar kɛ la̱tdɛ kɛɛ lääri̱ thi̱o̱o̱r ɣɛkdhi̱t. OD thi̱o̱o̱r cuɛ lat i̱ ɣerbi̱bör attɛk bɛ di̱pɛnthi̱ metɛbölai̱teth re̱p, kɛ kui̱c ɛmɔ bɛ δj re̱p. Kɛ jɛn gua̱a̱th ɛ kɛlɔ, ɛn Hj laa kuiyɛ kɛ ɣöö ɛn prɔpai̱l caa jɛ nyɔk kɛ riali̱kä kɛ ɣöö bɛ lääri̱ tin tä kä mɛtabɔlik jakä kuiy. Kä MT thi̱o̱o̱r cuɛ lat i̱ ma̱k ɣerbi̱böri̱ bɛ cu nööŋni̱ nɔ̱n-dai̱rɛkcinal mi̱ gɛɛrɔ rɛy metɛbölöme, kɛ kui̱c ɛmɔ bɛ Hj re̱p cie mi̱ ɛ jɛn indi̱kɛtɔr duŋ rëp lääri̱ metɛbölik min /ca ŋäc kɛnɛ ɣöö bɛ cu nööŋni̱ dääk randɔm duŋ Si. Cu nɛy ɛ nööŋ nhial bä ɛn mödɛl mi̱ ca li̱ɔɔm, min gɔa ni̱ jɛn kä MT, min bi̱ tha̱a̱ŋ metɛbölai̱teth tin tekɛ ba̱liö ni̱ ti̱ di̱t ti̱ gaŋkɛ rɔ̱ bi̱ kɛ rɔ̱ re̱p (Si ba̱li̱ö mi̱ di̱i̱t), niɛ gua̱a̱ mɔ kɔ̱kiɛn cukɛ randɔm ri̱thpɔnthni̱ nyoth (Si ba̱li̱ö mi̱ tɔt).
Mi̱ lät kɛ lääri̱ thi̱o̱o̱rä, kɔn banɛ OD thi̱o̱o̱r luɔc kɛ ma̱r i̱ ɣerbi̱bör-indɔktid mi̱ rɛlrɔ kä metɛbölai̱te min ci̱ rɔ gɛr rɛy wec mi̱ /ka̱n la̱th lät bɛ cu nööŋni̱ (i) rëp metɛbölik i̱thpethi̱pi̱ci̱ti̱ (Si index) min no̱o̱ŋ metabonömik i̱thpethi̱pi̱ci̱ti̱ (δj de index) Ɛn rëpdɛ kä) tha̱a̱ŋ buni̱ metɛbölai̱te ti̱ rɛlrɔ̱ (δj index) index) kɛ kui̱ kä ɣöö ci̱ metɛbölik prekuɛnci̱ rɔ gɛr ɛ wä kä leptin mi̱ di̱i̱t rɛy pua̱a̱ny. Kä lɛbel duŋ mɛtabölai̱te kɛl, ɛn Si mi̱ ca guir ɛ la mi̱ ca da̱a̱k ɛ mi̱ ca guic, gua̱th in bi̱ mɛtabölai̱te Si ba̱li̱ö rep kɛ min ca lar ɛ di̱pɛnthi̱ ba̱li̱ödɛ (Pi̱guur 1B). Ɛ wä bäär kä bëër ti̱ti̱, kɔn cua MT thi̱o̱o̱r lat kɛ ma̱r i̱ ɣɛkthi̱tɛciɔn bɛ cu nööŋni̱ (i) nɔ̱n-dai̱rɛkciɔnal gër rɛy metɛbölai̱teth min bi̱ ben raar ɛ la mi̱ ci̱ wä piny rɛy δj index, kɛnɛ (ii) rëp rɛy Hj index kɛ kui̱ rëp rɛy metɛbölik mi̱ /ca ŋäc. Kiɛ randɔmni̱th, min dɔ̱ŋ ba kuɛn ɛ Shannon entropi̱ rɛydɛ ɛn jeneralaidhed dai̱berthi̱ti̱. Cie min la metɛbölik kɔmpi̱öthiciɔn, ɛn MT thi̱o̱o̱r bɛ randɔm di̱thti̱ri̱buciɔn duŋ Si mar. Mi̱ naŋkɛ jɛ rɛy cärä ɛn ɣöö tha̱a̱ŋ metɛbölai̱tethni̱ tekɛ piny gua̱thni̱ ti̱ caa lɛy rɛy gua̱thni̱ ti̱ caa lɛy, kɛnɛ ta̱a̱ kɔ̱kiɛn /ci̱kɛ te piny gua̱thni̱ ti̱ caa lɛy, kɛnɛ ɣöö ga̱ŋdiɛn bɛ tekä gua̱a̱th in cieŋ kɛn thi̱n, kɔn bä cua mödɛl ga̱ŋ mi̱ ca li̱ɔɔm nööŋ, min bi̱ δj kɛnɛ Hj kɛn da̱a̱k rɛy rɛw ɛ wä bäär kä Si mi̱ ca lɛy Re̱pdɛ rɛy dupni̱ diaal, kä tha̱a̱ŋ buni̱ metɛbölai̱teni̱ tin kɔ̱kiɛn bi̱ kɛ rɔ̱ re̱p, min bi̱ tekɛ buɔ̱n mi̱ di̱i̱t mi̱ gaŋkɛ Si, dääkdiɛn (Pi̱guur 1B).
Rɛy thëm kä min ca nyɔk kɛ lat kɛ kui̱ ga̱ŋ thi̱o̱o̱rä min ca mar kä ɣɛkdhi̱t duŋ inpɔrmɛciɔn thi̱o̱o̱r di̱thki̱ri̱ptɔr, kɔn cua ɣɛkpi̱rti̱ (Ms) kiɛ jenerali̱th (Sl) ɣerbi̱böre larbae jiɛc nhial kä ji̱th Nepentheth pallenni̱ (Pi̱guur 2A). Mi̱ la̱tkɛ MS/MS anali̱thi̱th, cua 599 nɔ̱n-redundant MS/MS i̱thpekti̱ra (data pai̱l S1) jiek kä methanöl ɣɛktra̱kti̱ni̱ duŋ ji̱th ti̱cuthni̱ tëë ca ruuli̱ kɛ kɔr kä mëë ca katerpillar mi̱th. Mi̱ la̱tkɛ RDPI, Hj, kɛnɛ δj indexni̱ kɛ gui̱c kä min ca nyɔk kɛ riali̱kä kɛ kui̱ lääri̱ tin te rɛy MS/MS kɔni̱gi̱ra̱ciɔn pai̱li̱ bɛ nyoth ni̱ ta̱a̱ mi̱ gɔaa (Pi̱guur 2B). Kä min wä nhiam kɛɛliw ɛ jɛn ɣöö, cie min ca lat ɛ läär in ca lat, cie min ŋot katerpillari̱ kɛ mi̱ camkɛ ji̱th, ɛn di̱gri̱i̱ duŋ metɛbölik riali̱diɛn i̱kä kɛɛliw cuɛ rɔ re̱p kɛ kɔr gua̱th mi̱ bäär: kɛ kɔr thaakni̱ ti̱ 72 kɛ kɔr kä mëë ci̱ ɣerbi̱bör mi̱th, kä RDPI cuɛ rɔ re̱p ɛ lɔ̱ŋ. Mi̱ pa̱a̱rkɛ jɛ kɛ kɔnti̱röl mi̱ /ka̱n ya̱r, Hj cuɛ kuɛ̈ɛ̈ ɛ lɔ̱ŋ, min cu ben kɛ rëp di̱gri̱i̱ duŋ i̱thpethi̱alaidhɛciɔn duŋ metɛbölik pröpai̱l, min cua kuɛn ɛ δj index. Nɛmɛ cuɛ jɔɔc ɛ la mi̱ wä nhiam cuɛ wä kɛɛl kɛ mëë ca mar ɛ OD thi̱o̱o̱r, duŋni̱ ɣöö cuɛ te thi̱n kɛ mëë ca mar ɛ MT thi̱o̱o̱r, min ŋäth jɛ i̱ randɔm (nɔ̱n-dai̱rɛkcinal) min gɛɛrɔ rɛy lɛbeli̱ metɛbölai̱te kɛn lätkɛ cie mi̱ gaŋkɛ kamöplaj (Pi̱guur 1B). Cieŋni̱ min oral thɛkrɛciɔn (OS) eli̱citɔr kɔntɛn kɛnɛ ciɛŋ mi̱eth kä ɣerbi̱böri̱ rɛw ti̱ti̱ tekɛ dääk, mi̱ethdiɛn in jɔc cuɛ nööŋni̱ gër mi̱ cäät rɛy dupni̱ Hj kɛnɛ δj rɛy gua̱th ëë te 24-thaakä kɛnɛ 72-thaakä rɛy gua̱th ŋër. Kä dääk kärɔa cuɛ tuɔɔk kä thaakni̱ ti̱ 72 kä RDPI. Mi̱ pa̱a̱rkɛ jɛ kɛ min nööŋkɛ ɛ Ms mi̱th, ɛn mɛtaböli̱dhi̱öm kɛɛliw min nööŋkɛ ɛ Sl mi̱th cuɛ di̱t.
(A) Ɣɛkperi̱mɛntal di̱dhaany: kɔmmuɔn pi̱g (S1) kiɛ ɣɛkpɛrti̱ (Ms) ɣerbi̱böri̱ kɛn camkɛ kɛ ji̱th ti̱ ca moc kɛ thuɔp kä pitcher pi̱lani̱, niɛ gua̱a̱ mɔ kɛ kui̱ ɣerbi̱böri̱ ti̱ ca thɛm, ɛn OS duŋ Ms (W + OSMni̱) ɛ mi̱ lät kɛ kui̱ kä ɣöö ba puncture duŋ i̱thtandardaidhed ji̱th gua̱th tin ca jiek thi̱n. S1 (W + OSSl) larba kiɛ pi̱w (W + W). Kä kɔnti̱röl (C) ɛ ji̱th mi̱ /ka̱n ya̱r. (B) Inducibili̱ti̱ (RDPI mi̱ pa̱a̱rkɛ jɛ kɛ kɔnti̱röl cart), dai̱berthi̱ti̱ (Hj indek) kɛnɛ i̱thpethi̱alaidhecin (δj indek) indek mi̱ ca kalculët kɛ kui̱ metɛbölai̱te map mi̱ rɛlrɔ (599 MS/MS; data pai̱l S1). Athtɛri̱thki̱ nyothɛ dääk mi̱ di̱i̱t kam mi̱eth ɣerbi̱böri̱ mi̱ jɔc kɛnɛ buɔ̱n kɔnti̱röl (T-thɛm duŋ Gaat duëlgɔ̱rä kɛ t-thɛm rɛw, *P<0.05 kɛnɛ ***P<0.001). ns, /cɛ gɔaa. (C) Thaak rethöluciɔn indek duŋ min di̱tni̱ jɛn (blue bɔk, aminö athi̱d, ɣɔrganik athi̱d kɛnɛ thukär; data pai̱l S2) kɛnɛ metɛbölai̱te i̱thpekti̱ra̱m mi̱ rɛlrɔ (bok mi̱lual 443 MS/MS; data pai̱l S1) kɛ kɔr kä mëë ca ɣerbi̱böri̱ thi̱mulɛted. Kä biɛl ba̱nd nyothɛ ni̱ 95% kɔni̱pi̱dɛn intɛrbal. Kä athteri̱thki̱ cuɛ nyothni̱ dääk in di̱i̱t kam min ca la̱t kɛnɛ min ca kɔnti̱röl [kuadratik anali̱thi̱th duŋ ba̱riani̱ (ANOVA), cua guɔ̱ɔ̱r ɛ Tukey'ä kɛ thuɔ̱kdɛ min tekɛ dääk mi̱ di̱i̱t (HSD) kɛ kui̱ pöth ɣɔk mi̱ ca pa̱a̱r kɛ ti̱ ŋuan, *P<0.05, **P<0.01 Kɛnɛ *** P <0.001]. (D) I̱thpethi̱alai̱dhëcin duŋ i̱thkattɛr plɔtni̱ kɛnɛ i̱thpethi̱al metɛbölai̱te pröpai̱li̱ (tha̱mpuɔli̱ ti̱ ca luɔc kɛ treatmɛni̱ ti̱ gööl).
Mi̱ görkɛ ɣöö ba guic mi̱ ɛn ɣerbi̱böre-indɔktid ri̱mödɛliŋ kä lɛbel mɛtabölöm ɛ mi̱ nyoothɛ rɛy gër rɛy lɛbelä metɛbölai̱tethni̱ kɛ̈l kɛ̈ɛ̈li̱, kɔn cua kɔn guic ni̱ metɛbölai̱tethni̱ tëë ca kɔn ŋi̱e̱e̱c ni̱ wal rɛy ji̱thni̱ Nepentheth pallenni̱ kɛ pröben ɣerbi̱böre redhi̱tan. Pënölik ami̱dni̱ kɛn kɛ ɣai̱drökthi̱nnamaid-pöli̱amin kɔnjugɛtni̱ tin la rɔ̱ laa dol rɛy gua̱th in lät kɛ ɣerbi̱böri̱ kä kɔ̱a̱m kɛnɛ ɣöö ŋa̱ckɛ kɛ i̱ jak lät kɔ̱a̱m kä kuiy (32). Cu nɛy prekurthɔri̱ go̱r kä kɔrrethpɔndiŋ MS/MS kɛnɛ ɣöö cua kumulatib kinetik kurbɛni̱kiɛn la̱th (Pi̱guur S1). Ɛ /ciɛɛ mi̱ gääy naath, penɔl deri̱bɛtibni̱ tin /ci̱ te thi̱n ɛ jɔc rɛy ga̱ŋdiɛn kɛ ɣerbi̱böri̱, ce̱tkɛ mi̱ cie klöröjenik athi̱d (CGA) kɛnɛ rutin, kɛn cua kɛ jakä kuiy-kɛ kɔr ɣerbi̱böri̱. Mi̱ gua̱c, ɣerbi̱böri̱ de kɛn penɔl amideth jakä bum ɛlɔ̱ŋ. Kä mi̱th ti̱ ŋot kɛ mi̱ wä kɛ wä nhiam kä ɣerbi̱böri̱ rɛw cuɛ ben raar ɛ la mi̱ cäät kɛ ɣɛkthi̱tɛciɔn i̱thpekti̱ra̱m duŋ pënölamideth, kɛnɛ ɣöö ɛn pattern ɛmɛ cuɛ jɔɔc ɛlɔ̱ŋ kɛ kui̱ de nöbö thi̱nthethi̱th duŋ pënölamideth. Kä min ci̱ tuɔɔk mi̱ cäät bɛ cu guic mi̱ ca 17-ɣai̱drökthi̱gerani̱l nɔnanediöl diterpen glaiköthaidni̱ (17-HGL-DTGni̱) duɔ̱pdɛ guic, min no̱o̱ŋ nämbär mi̱ di̱i̱t kä athi̱klik diterpenni̱ kɛ lät anti̱-ɣerbi̱böre ti̱ lät ɛ gɔaa (33), min cu Ms Pi̱i̱diŋ ɣɛkprɛciɔn ɛ SlPi̱g tri̱1 mi̱ cäät).
Kä min de rɔ lot kä bɛc kä ɣɛkpi̱ri̱mɛni̱ mi̱eth ɣerbi̱böri̱ ɛ jɛn dääk rɛy mi̱eth ji̱thni̱ kɛnɛ gua̱a̱th mi̱eth ɣerbi̱böri̱, min jak jɛ kä bɛc kɛ wuɔ̱c ɣerbi̱böri̱-i̱thpethi̱pik i̱pɛktni̱ tin nööŋkɛ ɛ buɔ̱t kɛnɛ ɣerbi̱böri̱. Rɛy kä ɣöö ba ɣerbi̱böre i̱thpethi̱thni̱ riali̱kä ɛ gɔaa kɛ min ca nööŋ ɛ ji̱th metɛbölik ri̱thpɔn, kɔn cua thɛm kɛ mi̱eth Ms kɛnɛ Sl larbae kɛ läthdɛ lät kɛ pɛ̈th OS (OSM kɛnɛ OSS1) min pay ruuli̱ ɛ wä kä i̱thtandar punkciɛr W duŋ gua̱th ji̱thni̱ tin te thi̱n. Pröciɛr ɛmɛ cɔalɛ W + OS treatmɛn, kɛnɛ ɣöö jɛn la i̱thtandardai̱dhed inda̱kciɔn ɛ la gua̱a̱thdɛ mi̱ lot rɔ kɛ tuk ri̱thpɔn min ca nööŋ ɛ ɣerbi̱bör ɛ thiɛlɛ mi̱ no̱o̱ŋɛ mi̱ bɛc mi̱ bɛc kä dääk rɛy rɛtdä kiɛ pek ti̱cuthni̱ tin ci̱ bath (Pi̱guur 2A) (34). Mi̱ la̱tkɛ MS/MS anali̱thi̱th kɛnɛ kalkulɛciɔn paiplaan, cua 443 MS/MS i̱thpekti̱ra jiek (data pai̱l S1), min cu rɔ mat kɛ i̱thpekti̱ra ëë nhiam mëë ca mat kɛɛl kä ɣɛkpi̱ri̱mɛni̱ mi̱eth mi̱ jɔc. Kä lääri̱ thi̱o̱o̱r anali̱thi̱th duŋ MS/MS data thɛt ɛmɛ cuɛ nyoth i̱ jɛn reprögra̱mmiŋ duŋ ji̱thni̱-i̱thpethi̱ali̱dhed metabölömni̱ ɛ thi̱mulɛtiŋ ɣerbi̱böri̱ cuɛ nyothni̱ OS-i̱thpethi̱pik inducemɛni̱ (Pi̱guur 2C). Rɛydɛ kärɔa, mi̱ pa̱a̱rkɛ jɛ kɛ OSS1 min ca la̱t, OSM cuɛ nööŋni̱ rëp metabölöme i̱thpethi̱alaidhɛciɔn kɛ thaakni̱ 4. Jɛn gɔaɛ ɛn ɣöö ba ŋa̱c i̱ mi̱ pa̱a̱rkɛ jɛ kɛ mi̱eth ɣerbi̱böri̱ min ca la̱th ɛ jɔc kä ɣɛkpi̱ri̱mɛntal data thɛt, kä metɛbölik kai̱netikni̱ cua kɛ nɛn rɛy gua̱th mi̱ tekɛ dai̱mɛncinali̱-rɛw kɛ la̱tdɛ kɛɛ Hj kɛnɛ δj cie kɔrdi̱nɛtni̱ kɛnɛ duɔ̱ɔ̱p in wä kɛ metabölöm i̱thpethi̱laidhɛciɔn rɛy lucä min ca thɛm kɛ ɣerbi̱bör kɛ kɔr gua̱th mi̱ bäär cuɛ rɔ re̱p ni̱ ciaaŋ (Pi̱guur 2D). Kɛ jɛn gua̱th ɛ kɛlɔ, cua min te rɛy aminö athi̱dni̱, ɣɔrganik athi̱dni̱ kɛnɛ thukɛri̱ kuɛn (data pai̱l S2) kɛ gör ŋäcädɛ mi̱ nɛmɛ min görkɛ i̱ bɛ rɔ rep rɛy metabölöme ɣɛkpi̱rti̱thni̱ ɛ mi̱ ca nyɔk kɛ riali̱kä duŋ thäntral karbön mëtaböli̱dhi̱öm rɛy lucä kä thi̱mulɛted ɣerbi̱böri̱ (Pi̱guur S2). Mi̱ görkɛ ɣöö ba pattern ɛmɛ lat ɛ gɔaa, kɔn cua räth ni̱ kä ɣöö cua metɛbölik akumulɛciɔn kinetikni̱ guic ni̱ wän kä pënölamide kɛnɛ 17-HGL-DTG dupni̱. Kä OS-i̱thpethi̱pik inda̱kciɔn duŋ ɣerbi̱böri̱ ɛ mi̱ ca riali̱kä ɛ la mi̱ göl mi̱ ca nyɔk kɛ riali̱kä rɛydɛ ɛn pënölamaid mëtaböli̱dhi̱öm (Pi̱guur S3). Pënölik amideth min tekɛ kumarin kɛnɛ kappeöyl möieti̱thni̱ kɛn cua kɛ nhɔk ɛ OSS1, niɛ gua̱a̱ mɔ OSMni̱ la kɛn indu̱kciɔn mi̱ ca lɛy ɛ no̱o̱ŋ peruril kɔnjugɛtni̱. Kɛ kui̱ 17-HGL-DTG duɔ̱pdɛ, dääk OS indukciɔn ɛ wä piny i̱thti̱riɛm malöni̱lɛciɔn kɛnɛ daimalöni̱lɛciɔn pröda̱kni̱ cua kɛ jiek (Pi̱guur S3).
Kɛ kɔrɛ, cua kɔ ŋi̱e̱e̱c kɛ OS-indɔktid tra̱ni̱thkri̱ptöm pla̱thtikthi̱ti̱ kɛ la̱tdɛ kɛɛ thaak-kɔrth mai̱kröarrɛy data thɛt, min cuɛ thɛm kɛ la̱tdɛ kɛɛ OSMni̱ kɛ jak ji̱thni̱ jiɛn rötɛtte kä gɔw rɛy ɣerbi̱böri̱. Kä tha̱mpuɔli̱ kai̱netikni̱ bɛthikali̱ cukɛ röm kɛ kai̱netikni̱ tin ca la̱t rɛy ŋi̱i̱cä mɛtabölömikni̱ nɛmɛ (35). Mi̱ pa̱a̱rkɛ jɛ kɛ metabölöm ri̱kɔnpi̱e̱gi̱rɛciɔn min bi̱ metɛbölik pla̱thtikthi̱ti̱ rɔ re̱p kɛ kɔr gua̱th mi̱ bäär, kɔn guicnɛ tra̱ni̱thiɛn tra̱ni̱thkri̱pciɔn mi̱ ci̱ rɔal rɛy ji̱thni̱ min ca nööŋ ɛ Ms, gua̱th in bi̱ tra̱ni̱thkri̱ptɔm inducibili̱ti̱ (RDPI) kɛnɛ i̱thpethi̱alaidhɛciɔn (δj) kɛn tekɛ kä 1 Cuɛ tekɛ rëp mi̱ di̱i̱t rɛy thaakni̱, kɛnɛ dai̱berthi̱ti̱ (Hj) cuɛ rɔ rep ɛ la mi̱ ci̱ BMP cuɛ kuɛ̈ɛ̈ rɛy gua̱th ɛmɛ, kä cuɛ ben ɛ la mi̱ cu BMP1 jakä kuiy. duŋ tra̱ni̱thkri̱ptöm i̱thpethi̱alaidhɛciɔn (Pi̱guur S4). Mɛtɛbölik ji̱i̱n pa̱mɛli̱ (cie mi̱ cie P450, glaiköthaltra̱ni̱thperɛth, kɛnɛ BAHD athi̱ltra̱ni̱thperɛth) cukɛ te rɛy la̱t matdä mɛtabölai̱tethni̱ ti̱ rɛlrɔ̱ kä i̱thtra̱kciɛral yunitni̱ tin jiëkɛ kä pri̱märi̱ mɛtaböli̱dhi̱öm, kɛ kɔr kä mëë ca lat ni̱ wän mëë nhiam-in rɛlrɔ kä mödɛl. Cie mi̱ cie ŋi̱i̱c mi̱ ci̱ tuɔɔk, ɛn penylalanine pathway cua die̱l guäc. Kä anali̱thi̱th cuɛ nyoth i̱ jɛn kɔɔr ji̱i̱ni̱ rɛy pënölamaid metɛböli̱dhi̱öm kɛn cukɛ OS-indɔktid ɛlɔ̱ŋ rɛy ɣerbi̱böri̱ mi̱ pa̱a̱rkɛ kɛ jiɛn tin /ca nhɔk, kɛnɛ ɣöö cukɛ thi̱ëëk rɛy latdädiɛn kɛ ta̱a̱diɛn. Kä tra̱ni̱thkri̱pciɔn paktɔr MYB8 kɛnɛ i̱thtra̱kciɛral ji̱i̱ni̱ PAL1, PAL2, C4H kɛnɛ 4CL rɛydɛ min te nhial rɛy duɔ̱p ɛmɛ cuɛ nyothni̱ tuk tra̱ni̱thkri̱pciɔn kɛ nhiam. Athi̱ltra̱ni̱thperɛth min tekɛ luäŋ rɛy aththembɛli̱ min jɔak duŋ pënölamide, ce̱tkɛ mi̱ cie AT1, DH29, kɛnɛ CV86, nyothkɛ ni̱ upregulɛciɔn pattern mi̱ ci̱ jääny kɛ gua̱a̱ mi̱ bäär (Pi̱guur S4). Kä guäcdiɛn min te nhial cuɛ nyoth i̱ jɛn tuk tra̱ni̱thkri̱ptöm i̱thpethi̱alaidhɛciɔn kɛ kɔrɛ kɛnɛ rëp metabölömikni̱ i̱thpethi̱alaidhɛciɔn kɛn kɛ mödɛl mi̱ ca mat kɛɛl, min dɔ̱ŋ bɛ ben kɛ kui̱ thi̱nkrönath regulɛtɔri̱ thi̱thtɛm min cu tok kɛ ga̱ŋdɛ mi̱ bum.
Kä ri̱kɔnpi̱e̱gi̱rɛciɔn rɛy pi̱lɛn ɣɔ̱rmɔn thi̱knaliŋ lätdɛ cie regulatɔri̱ lɛyɛr min mat lääri̱ ɣerbi̱böröth kɛ ri̱prögra̱m pi̱thi̱ölöji̱ duŋ jiɛn. Kɛ kɔr kä mëë ca ɣerbi̱bör thi̱mulɛciɔn, cua thɛm kɛ kumulatib dai̱na̱mikni̱ nyin ɣɔ̱rmɔn jiɛn tin di̱t kɛnɛ ɣöö cua tɛmpöral kö-ɛkpreciɔn nɛn kamdiɛn [Pearthɔn kɔrrelɛcin köëppi̱ciɛn (PCC)> 0.4] (Pi̱guur 3A). Cie min ca guic, ɣɔ̱rmɔn jiɛn tin thi̱ääk kɛ baöthänthethi̱th kɛn cua kɛ yiath piny rɛydɛ ɛn ɣɔ̱rmɔn jiɛn kö-ɛkpreciɔn netwɔk. Ɛ matkɛ nɛmɛ thi̱n, metɛbölik i̱thpethi̱pi̱thi̱ti̱ (Si indek) ɛ mi̱ ca map kä nɛtwɔk ɛmɛ kɛ nyuɔ̱th ɣɔ̱rmɔni̱ jiɛn tin nööŋkɛ ɛ wal ti̱ gööl. Gua̱th rɛw ti̱ di̱t kä ɣerbi̱böröth i̱thpethi̱pik ri̱thpɔn cua kɛ thur: kɛl ɛ rɛy JA ki̱la̱thtɛr, gua̱th in bi̱ JA (baölöji̱kalli̱ ɣɛktib puɔmdɛ JA-Ile) kɛnɛ JA deri̱bɛtibni̱ kɔ̱kiɛn nyothkɛ Si i̱thkɔɔr in di̱tni̱ jɛn; kä min dɔ̱ŋ ɛ ethi̱li̱n (ET). Gibberellin cuɛ nyothni̱ rëp mi̱ tɔt kärɔa rɛy ɣerbi̱böre i̱thpethi̱pi̱ci̱ti̱, niɛ gua̱a̱ mɔ ɣɔ̱rmɔni̱ jiɛn kɔ̱kiɛn, ce̱tkɛ mi̱ cie thai̱tökinin, audhin, kɛnɛ abthi̱thik athi̱d, cuɛ tekɛ inda̱kciɔn i̱thpethi̱pi̱ci̱ti̱ mi̱ tɔt kɛ kui̱ ɣerbi̱böri̱. Mi̱ pa̱a̱rkɛ jɛ kɛ la̱tdɛ kɛɛ W + W kärɔa, ɛn ampli̱pi̱këcin duŋ pi̱i̱k ba̱li̱ö duŋ JA deri̱bɛtibni̱ kɛ rɛy OS appli̱këciɔn (W + OS) bɛ cu ben ɛ la mi̱ ca gɛr ɛ la indi̱kɛtɔr mi̱ bum mi̱ ca lɛy kä JAni̱. Ɛ /ka̱n liip, OSM kɛnɛ OSS1 kɛ ti̱ gööl ti̱ te rɛydiɛn ɛ elicitor kɛn ŋa̱c kɛ i̱ no̱o̱ŋkɛ mat mi̱ cäät kä JA kɛnɛ JA-Ile. Mi̱ gua̱c kɛ OSS1, OSM ɛ mi̱ ca lɛy kä bum mi̱ nööŋkɛ ɛ OSMni̱, niɛ gua̱a̱ mɔ OSS1 /cɛ min ci̱ ben raar kä bɛthal wuuni̱ jakä di̱t (Pi̱guur 3B).
(A) Kɔ-ɛkpreciɔn netwɔk anali̱thi̱th min lät kä PCC kalkulɛciɔn duŋ ɣerbi̱böre-indɔktid pi̱lɛn ɣɔ̱rmɔn akumulɛciɔn kinetikni̱ thi̱mulɛciɔn. Kä nöd cuŋɛ la ɣɔ̱rmɔn jiɛn kɛl, kɛnɛ ɣöö ɛn di̱t nödɛ cuŋɛ la Si index mi̱ ca lɛy kä ɣɔ̱rmɔn jiɛn kam kä tin ca la̱th lät. (B) Ruuli̱ JA, JA-Ile kɛnɛ ET rɛy jiɛn tin nööŋkɛ ɛ lät ti̱ gööl ti̱ ca nyoth ɛ bi̱ɛɛl ti̱ gööl: apricot, W + OSM; blue, W + OSSl; mi̱ bo̱r, W + W; gi̱rɛy, C (kɔnti̱röl) . Athteri̱thki̱ nyothɛ dääk mi̱ di̱i̱t kam min ca la̱t kɛnɛ min ca tit (dup-rɛw ANOVA cua guɔ̱ɔ̱r ɛ Tukey HSD pöth ɣɔk mi̱ ca pa̱a̱r kɛ ti̱ ŋuan, *** P <0.001). Inpɔrmɛciɔn thi̱o̱o̱r anali̱thi̱th duŋ (C)697 MS/MS (data pai̱l S1) rɛy JA baöthänthethi̱th kɛnɛ min ci̱ ji̱ääk kä i̱thpekti̱ra̱m (irAOC kɛnɛ irCOI1) kɛnɛ (D)585 MS/MS (data pai̱l S1) rɛy ETR1 kɛ min ci̱ ji̱ääk kä ET thi̱knal Rɛw ti̱ ca thɛm kɛ ɣerbi̱böre kɔnti̱röl pi̱lan kɛnɛ vempEV plan mi̱ ca la̱t. Athtɛri̱thki̱ nyothɛ dääk mi̱ di̱i̱t kam W+OS min ca la̱t kɛnɛ min /ka̱n ya̱r (dup-rɛw ANOVA cua guɔ̱ɔ̱r ɛ Tukey HSD pöth ɣɔk mi̱ ca pa̱a̱r kɛ ti̱ ŋuan, *P<0.05, **P<0.01 kɛnɛ ***P<0.001). (E) Gi̱ra̱pni̱ ti̱ ca däk piny kä gua̱c kɛ i̱thpethi̱alai̱dhëcin. Kä biɛɛl cuŋkɛ ɛ la i̱thtrainni̱ ti̱ gööl jeneti̱kalli̱ ti̱ ca riali̱kä; kä thi̱i̱mbuɔli̱ cuŋkɛ ɛ la ca̱a̱p wal ti̱ gööl: triangle, W + OSS1; rɛktaŋ, W + OSM; thärkäl C
Kɛ kɔrɛ, kɔn la̱tnɛ jeneti̱kalli̱ mi̱ ca riali̱kä i̱thtrain duŋ attenuated Nepentheth (irCOI1 kɛnɛ sETR1) rɛy ka̱a̱thni̱ tin di̱t kä JA kɛnɛ ET baöthänthethi̱th (irAOC kɛnɛ irACO) kɛnɛ percepciɔn (irCOI1 kɛnɛ sETR1) kɛ anali̱thi̱th metɛböli̱dhi̱öm duŋ ɣɔ̱rmɔni̱ jiɛn rɛw ti̱ti̱ kä reprögra̱mmiŋ duŋ ɣerbi̱böri̱ The relatib. Ɛ wä kɛɛl kɛ ɣɛkpi̱ri̱mɛni̱ tëë nhiam, cua kɔnpääm i̱ ca la̱th kä ɣerbi̱böre-OS rɛy jiɛn ti̱ baŋ (EV) (Pi̱guur 3, C ɛ wä kä D) kɛnɛ ɣöö cuɛ wä piny kɛɛliw rɛy Hj index min nööŋkɛ ɛ OSM, niɛ gua̱a̱ mɔ cu δj index rɔ rep. Kä luɔcdɛ cuɛ jɔɔc ɛlɔ̱ŋ mi̱ läny luɔcdɛ min ca nööŋ ɛ OSS1. Ɛ gi̱ra̱p mi̱ tekɛ bëër-rɛw mi̱ lät kɛɛ Hj kɛnɛ δj cie kɔrdi̱nɛtni̱ nyothɛ deregulɛciɔn mi̱ ca lɛy (Pi̱guur 3E). Kä min cu jɔɔc ɛlɔ̱ŋ ɛ jɛn ɣöö rɛy i̱thtrainni̱ tin thiɛl JA thi̱knal, kä metabölöme dai̱berthi̱ti̱ kɛnɛ i̱thpethi̱alaidhɛciɔn min gɛɛrɔ min nööŋkɛ ɛ ɣerbi̱böri̱ kɛn cua kɛ woc kɛɛliw (Pi̱guur 3C). Mi̱ gua̱c, ɛn ET min thiɛl jɔw min ca ŋa̱c rɛy sETR1 jiɛn, cieŋni̱ min min ci̱ tuɔɔk kɛɛliw kä min ci̱ rɔ gɛr rɛy ɣerbi̱böröth metɛböli̱dhi̱öm ɛ mi̱ kuiy ɛlɔ̱ŋ mi̱ läny min tekä JA thi̱knaliŋ, cuɛ dääk rɛy Hj kɛnɛ δj indi̱thni̱ kam OSM kɛnɛ OSS1 ɣɛkthi̱tɛciɔni̱ jakä kuiy (Pi̱guur 3D kɛnɛ Pi̱guur S5). . Nɛmɛ nyothɛ jɛ ɛn ɣöö rɛydɛ matdɛ ni̱ kɔre pa̱ŋciɔn duŋ JA thi̱knal tra̱ni̱thda̱kciɔn, ET thi̱knal tra̱ni̱thda̱kciɔn bä lätdɛ cie mi̱ ɛ fine-tuniŋ duŋ i̱thpethi̱thni̱-i̱thpethi̱pik metɛbölik ri̱thpɔn duŋ ɣerbi̱böri̱. Mi̱ wä kɛɛl kɛ pa̱ŋciɔn-tuniŋ ɛmɛ, cuɛ thiɛl mi̱ ci̱ rɔ gɛr rɛy metabölöme inducibili̱ti̱ kɛɛliw rɛy sETR1 jiɛn. Kɛ kui̱c in dɔ̱ŋ, mi̱ pa̱a̱rkɛ jɛ kɛ jiɛn sETR1, jiɛn irACO cuɛ nööŋni̱ mi̱ cäät kɛɛliw kä gër metɛbölik min nööŋkɛ ɛ ɣerbi̱böri̱, duŋni̱ ɣöö cuɛ nyothni̱ dääk mi̱ di̱i̱t kä Hj kɛnɛ δj i̱thkɔri̱ kam OSM kɛnɛ OSS1 ca̱ljɛni̱ (Pi̱guur S5).
Rɛy kä ɣöö ba metɛbölai̱tethni̱ ti̱ rɛlrɔ̱ ŋa̱c tin tekɛ luäk mi̱ di̱i̱t kä i̱thpethi̱thni̱-i̱thpethi̱pik ri̱thpɔn duŋ ɣerbi̱böri̱ kɛnɛ riali̱diɛn i̱kä kɛ rɛy ET thi̱knali̱, kɔn cua la̱t kɛ i̱thtra̱kciɛral MS/MS methɔd ëë ca ka̱m raar ni̱ wal. Methɔɔd ɛmɛ cuɛ tekä bai̱-ki̱la̱thtɛriŋ methɔd kɛ nyɔk-inper metɛbölik pa̱mɛli̱ kä MS/MS pragmɛni̱ [nɔrmali̱dhed dɔt prödak (NDP)] kɛnɛ thi̱milari̱ti̱ i̱thkɔɔr min tekä neutral lɔth (NL). Kä MS/MS data thɛt cua la̱t kɛ rɛy anali̱thi̱th duŋ ET tra̱ni̱thjenik lanyni̱ cuɛ nööŋni̱ 585 MS/MS (data pai̱l S1), min cua riali̱kä ɛ mat kɛ kɛɛl rɛy MS/MS mödi̱li̱ bärɔw ti̱ di̱t (M) (Pi̱guur 4A). Tha̱a̱ŋ mödiuli̱ ti̱ti̱ kɛn thi̱ääŋ kɛn kɛ ciɛŋ ti̱ rɛlrɔ̱ ti̱ ca kɔn ŋa̱c ni̱ wal: cäät, M1, M2, M3, M4 kɛnɛ M7 kɛn riäŋkɛ rɛy penɔl deri̱bɛtibni̱ ti̱ gööl (M1), plabönɔid glaiköthaidni̱ (M2), athi̱l thukɛri̱ (M3 Kɛnɛ M4), kɛnɛ 17-HGL-DTG (7M). Ɛ matkɛ nɛmɛ thi̱n, ɛn läär in caa lɛy kä mɛtabölik (Si index) kä mɛtabölai̱te kɛl rɛy mödi̱ölä kɛl ɛ mi̱ caa kuɛn, kä ɛn Si in caa da̱a̱k dëë jɛ nɛn ɛ jɔc. Rɛydɛ mi̱ ciɛk, MS/MS i̱thpekti̱ra nyothɛ ni̱ ɣerbi̱böri̱ mi̱ di̱i̱t kɛnɛ jenötaap i̱thpethi̱pi̱ci̱ti̱ kɛn cua kɛ ciɛŋ ɛ Si ba̱liömmi̱ ti̱ di̱t, kɛnɛ kurtöthi̱th i̱thtathti̱thtikni̱ cuɛ nyothni̱ dääk mi̱thni̱ kä guɔ̱ɔ̱k jɔak kui̱c cuëëc. Kɛl mi̱ ce̱tkɛ lean kɔlöid di̱thti̱ri̱buciɔn cua jiek rɛy M1, rɛydɛ ɛn pënöl amide cuɛ nyothni̱ Si pi̱rɛkcin mi̱ di̱i̱t ɛlɔ̱ŋ (Pi̱guur 4B). Kä mëë ca lat ni̱ wän i̱ ɛ ɣerbi̱böröth inducible 17-HGL-DTG rɛy M7 cuɛ nyothni̱ mödɛrɛt Si i̱thkɔɔr, cuɛ nyothni̱ mödɛrɛt di̱gri̱i̱ duŋ regulɛciɔn mi̱ tekɛ dääk kam OS ta̱a̱diɛn rɛw. Mi̱ gua̱c, tin ŋuani̱kɛn tin la̱tkɛ ɛ metɛbölai̱teth tin rɛlrɔ̱, ciee kɛ rutin, CGA, kɛnɛ athi̱l thukär, kɛ kɛn tin kuiyni̱kɛn kä Si. Rɛy kä ɣöö ba i̱thtra̱kciɛral kɔmpi̱lɛkthi̱ti̱ ŋa̱c ɛ gɔaa kɛnɛ dääk Si kam metɛbölai̱tethni̱ ti̱ rɛlrɔ̱, cua möli̱ki̱öl netwɔk la̱t kɛ kui̱ mödi̱öl kɛl (Pi̱guur 4B). Ɛn ma̱r in gɔaa kä OD thi̱o̱o̱r (ca gok rɛy Thurɛ 1B) ɛ jɛn ɣöö mi̱ ca metɛbölai̱teth nyɔk kɛ riali̱kä kɛ kɔr ɣerbi̱böri̱ bɛ cu nööŋni̱ duɔ̱ɔ̱p kɛl mi̱ bi̱ rɔ gɛr rɛy metɛbölai̱tethni̱ kɛ ba̱li̱ö mi̱ di̱i̱t mi̱ gaŋkɛ, ɛlɔ̱ŋ ɛ rëpdɛ kɛɛ i̱thpethi̱pi̱ci̱ti̱diɛn (cie mi̱ gua̱c kɛ randɔm di̱thti̱ri̱buciɔn) Mödɛl) Ga̱ŋ metɛbölai̱te min ca mar ɛ MT thi̱o̱o̱r. Ri̱w kä penɔl deri̱bɛtibni̱ tin ca dol rɛy M1 kɛn lätkiɛn thi̱ääk kɛ wä piny läätdä kɔ̱a̱mni̱ (32). Mi̱ pa̱a̱rkɛ Si ba̱liömmi̱ rɛy M1 metɛbölai̱teth kam ji̱thni̱ tin ca nööŋ kɛnɛ ji̱th tin te rɛy EV kɔnti̱röl pi̱lani̱ kɛ thaakni̱ ti̱ 24, cua guic ɛn ɣöö metɛbölik i̱thpethi̱pi̱ci̱ti̱ duŋ metɛbölai̱tethni̱ ti̱ ŋuan kɛ kɔr kä mëë ci̱ kɔ̱a̱m ɣerbi̱böri̱ tekɛ mi̱ cuɛ nyoth i̱ cuɛ rɔ rep (Pi̱guur 4C). Kä rëpdɛ min ca lɛy rɛy Si ba̱li̱ö cua jiek kärɔa rɛy di̱pɛnthib pënölamideth, duŋni̱ ɣöö cuɛ thiɛl rëp rɛy Si ba̱li̱ö cua jiek rɛy pënöli̱ kɔ̱kiɛn kɛnɛ metɛbölai̱teth ti̱ kueckɛ ti̱ cu te kɛɛl rɛy mödi̱öl ɛmɛ. Nɛmɛ ɛ mödɛl mi̱ rɛlrɔ, min thi̱ääk kɛ OD thi̱o̱o̱r. Kä min di̱tni̱ jɛn kä ma̱r gër metɛbölik min nööŋkɛ ɛ ɣerbi̱böri̱ kɛn cukɛ te thi̱n ni̱ ciaaŋ. Rɛy thëmdɛ mi̱ ɛn pënölamid i̱thpekti̱ra̱m ɛmɛ cua nööŋ ɛ OS-i̱thpethi̱pik ET, cua metɛbölai̱te Si index la̱th piny kɛnɛ ɣöö cuɛ nööŋni̱ dääk latdä ba̱li̱ö kam OSM kɛnɛ OSS1 rɛy EV kɛnɛ sETR1 jenötaapni̱ (Pi̱guur 4D). Rɛy sETR1, ɛn pɛnamide-indɔktid dääk kam OSM kɛnɛ OSS1 cuɛ kuɛ̈ɛ̈ ɛlɔ̱ŋ. Kä bai̱-ki̱la̱thtɛriŋ methɔd cua la̱th lät bä kä MS/MS data ni̱ tëë ca ruuli̱ rɛy i̱thtrainni̱ kɛ JA mi̱ ro̱ŋ kɛ no̱o̱ŋdɛ kɛ MS/MS mödi̱li̱ tin di̱t tin thi̱ääk kɛ JA-regulɛted metɛbölik i̱thpethi̱alaidhɛciɔn (Pi̱guur S6).
(A) Kä buɔ̱n in ci̱ ben raar kä 585 MS/MS min tekä pi̱rɛgmɛn min ca nyuak (NDP cäät) kɛnɛ nyuak neutral min ci̱ bath (NL cäät) min ci̱ ben raar rɛy mödi̱öl (M) min te kɛɛl kɛ kɔmpuɔɔn pa̱mɛli̱ min ŋa̱ckɛ, kiɛ ɛ mi̱ kueckɛ kiɛ mi̱ /ci̱ Metabolai̱d kɔmpi̱öthiciɔn ɛ gɔaa. Kä min te gekä mödi̱öl kɛl, ɛn metɛbölai̱te (MS/MS) i̱thpethi̱pik (Si) dääkdɛ cua nyoth. (B) Mödular möli̱ki̱öl netwɔk: Nɔdni̱ cuŋkɛ ɛ la MS/MS kɛnɛ ɛdgeni̱, NDP (mi̱ lual) kɛnɛ NL (mi̱ yie̱l) MS/MS i̱thkɔri̱ (cut-ɣɔp,> 0.6). Kä gi̱rɛd metɛbölai̱te i̱thpethi̱pi̱ci̱ti̱ indek (Si) bɛ tekɛ biɛl mi̱ tekä mödi̱öl (caam) kɛnɛ ɣöö ca map ɛ wä kä möli̱ki̱öl netwɔk (cuec). (C) Mödi̱öl M1 duŋ EV pi̱lɛn rɛy kɔni̱thti̱ti̱ötip (kɔnti̱röl) kɛnɛ inducid i̱thtët (thi̱mulɛted ɣerbi̱böre) kɛ thaakni̱ ti̱ 24: möli̱ki̱öl netwɔk diagram (Si ba̱li̱ö ɛ nöd tha̱ydh, di̱pɛnthib pënölamide ɛ mi̱ ca nyoth kɛ blue). (D) Kä M1 möli̱ki̱öl netwɔk diagram duŋ i̱thpekti̱ra̱m lany sETR1 kɛ EV kɛnɛ ET min ca ŋa̱c: kä pënölik kɔmpuɔɔn cuŋɛ ɛ la thärkäl mi̱ tɔ̱c nöd, kɛnɛ dääk in di̱i̱t (P ba̱li̱ö) kam W + OSM kɛnɛ W + OSS1 min ca la̱t cie Nod tha̱ydh. CP, N-kapɛy-tai̱röthi̱n; CS, N-kappi̱öil-i̱thpermidin; FP, N-perulik athi̱d ɛthtɛr-yurik athi̱d; FS, N-peruli̱l-i̱thpermidin; CoP, N', N "-Kumaröli̱l-tai̱röthi̱n; DCS, N', N"-dikappeöil-i̱thpermidin; CFS, N', N"-kappeöil, perulöyl-i̱thpermidin; Lai̱thi̱öm barbarum rɛy wolfberi̱ Thɔn; Ni̱k. O-AS, O-athi̱l thukär.
Cu nɛy ɛ räth kä anali̱thi̱th ɛ jiɛn kä thi̱ŋgil attenuated Nepentheth jenötaap ɛ wä kä näci̱ral puɔ̱pulëcini̱, gua̱th in bi̱ intrai̱thpethi̱pik mi̱ bum rɔ gɛr rɛy ɣerbi̱böröth JA lɛbeli̱ kɛnɛ lɛbeli̱ metɛbölai̱te ti̱ caa lɛy cua kɛ lat ni̱ wän rɛy näci̱ral puɔ̱pulëcini̱ (26). La̱tdɛ data thɛt ɛmɛ kɛ kum jermpla̱thmi̱ni̱ ti̱ 43. Jermpla̱thmi̱ ti̱ti̱ tekɛ i̱thpethi̱thni̱ jiɛn ti̱ 123 ti̱ bä kä N. pallenni̱. Jiɛn ti̱ti̱ cua kɛ naŋ kä kuay ti̱ ca ruuli̱ rɛy gua̱thni̱ ti̱ gööl rɛy Utah, Nebada, Ari̱dhöna, kɛnɛ Kali̱pörnia (Pi̱guur S7), cua metabölöm dai̱berthi̱ti̱ kalculët (gua̱a̱th ɛmɛ cɔalɛ puɔ̱pulëcin lɛbel) β dai̱berthi̱ti̱) kɛnɛ i̱thpethi̱alaidhɛciɔn min nööŋkɛ ɛ OSM. Ɛ wä kɛɛl kɛ ŋi̱i̱cni̱ tëë nhiam, cua guic ɛn ɣöö ci̱ metɛbölik rɔ gɛr ɛ wä bäär kä Hj kɛnɛ δj ɣɛkni̱, cuɛ nyoth i̱ jermpla̱thmi̱ tekɛ dääk mi̱ di̱i̱t rɛy pla̱thtikthi̱ti̱ duŋ metɛbölik ri̱thpɔnthni̱kiɛn kä ɣerbi̱böri̱ (Pi̱guur S7). Ɛn mat ɛmɛ laa timɛ ni̱ guäc ëë wal kɛ kui̱i̱ kä ɣöö ci̱ JAni̱ rɔ̱ gɛr ɛ la mi̱ ci̱ rɔ gɛr ɛ ɣerbi̱böri̱, kɛnɛ ɣöö cuɛ rɔmni̱ ba̱li̱ö mi̱ di̱i̱t ɛlɔ̱ŋ rɛy puɔ̱pulëciɔn kɛl (26, 36). Kɛ la̱tdɛ kɛɛ JA kɛnɛ JA-Ile kɛ thëm lɛbelä kɛɛliw min te kam Hj kɛnɛ δj, cua jiek ɛn ɣöö tëkɛ mi̱ gɔa mi̱ cuŋ ɛ gɔaa kam JA kɛnɛ metabölöme β dai̱berthi̱ti̱ kɛnɛ i̱thpethi̱alaidhɛciɔn indek (Pi̱guur S7). Nɛmɛ cuɛ lari̱ jɛn ɣerbi̱böre-indɔktid ɣe̱ti̱röjeni̱ti̱ rɛy JAni̱ inda̱kciɔn min ca jiek kä lɛbel puɔ̱pulëcin dɔ̱ŋ bɛ tuɔɔk kɛ kui̱ metɛbölik pöli̱mörpi̱dhi̱mni̱ min nööŋkɛ ɛ thɛlɛkciɔn kä kɔ̱a̱m ɣerbi̱böri̱.
Ŋi̱i̱cni̱ tëë nhiam cua nyoth i̱ ta̱a̱ tabakö tekɛ dääk mi̱ di̱i̱t rɛy ta̱a̱dɛ kɛnɛ min thi̱ääk kɛ min ca nööŋ kɛnɛ min gaŋkɛ metɛbölik. Jɛn cua ŋäth i̱ kɛn tin gɛɛrɔ̱ rɛy anti̱-ɣerbi̱bör thi̱knal tra̱ni̱thda̱kciɔn kɛnɛ lua̱ŋ ga̱ŋdiɛn kɛn cua kɛ riali̱kä ɛ puɔ̱pulëcin pi̱rɛjɛr kɔ̱a̱mni̱, thärkäl teekä jiɛn, kɛnɛ ga̱ŋdɛ min naŋkɛ rɛy gua̱th in bi̱ i̱thpethi̱thni̱ tin ca ŋun piith thi̱n. Cu nɛy ɛ ŋi̱e̱e̱c kɛ ta̱a̱ ji̱thni̱ metabölöme min ca nööŋ ɛ ɣerbi̱böri̱ nyin Nikötiana i̱thpethi̱thni̱ bäkɛl ti̱ la ji̱ Nɔth Amëri̱ka kɛnɛ Thɔth Amëri̱ka. I̱thpethi̱thni̱ ti̱ti̱ thi̱ääk kɛn kɛ Nepentheth Nɔth Amëri̱ka, ci̱ötdɛ ɛ Nikɔlath Böciplö. La, N. niköti̱ni̱th, Ni̱kötiana n. juaac ti̱ ci̱ kööt, Ni̱kötiana tabakum, li̱ni̱e̱e̱r töbakkö, töbakkö (Ni̱kötiana i̱thpegadhi̱ni̱) kɛnɛ töbakkö mi̱ tekɛ ji̱th töbakkö (Ni̱kötiana obtuthipölia) (Pi̱guur 5A) (37). I̱thpethi̱thni̱ bäkɛl kä ti̱ti̱, cu määni̱ i̱thpethi̱thni̱ tin ca ciɛŋ-gɔaa N. pi̱lɛth, kɛn kɛ jiɛn ti̱ pith kɛ ruɔ̱n kä petunia klade, kɛnɛ obtuthi̱pölia N. kɛn kɛ perenniali̱ nyin nyi̱man klade Trigönöpai̱llae (38). Kɛ kɔrɛ, W + W, W + OSM kɛnɛ W + OSS1 inda̱kciɔn cua kɛ la̱t kä i̱thpethi̱thni̱ bärɔw ti̱ti̱ kɛ ŋi̱i̱c i̱thpethi̱thni̱-lɛbel metɛbölik riali̱diɛn i̱kä kɛ kui̱ mi̱eth kɔ̱a̱mni̱.
(A) Ɛ bootthtrap pai̱löjenetik jiath min lät kä min di̱tni̱ jɛn [kɛ kui̱ ni̱kli̱e̱e̱r glutamine thi̱nthethi̱th (38)] kɛnɛ dääk ji̱o̱gra̱pi̱kal duŋ i̱thpethi̱thni̱ Ni̱kötiana bärɔw ti̱ thi̱ääk (bi̱ɛɛl ti̱ gööl) (37). (B) Ɛ i̱thkattɛr plɔt duŋ di̱bai̱thi̱ti̱ mi̱ rɛlrɔ kɛ kui̱ metɛbölik pröpai̱li̱ nyin Ni̱kötiana i̱thpethi̱thni̱ bärɔw (939 MS/MS; data pai̱l S1). Kä lɛbel i̱thpethi̱thni̱, metabölöm dai̱berthi̱ti̱ ɛ mi̱ /ci̱ rɔ lot kɛ di̱gri̱i̱ duŋ i̱thpethi̱alaidhɛciɔn. Kä anali̱thi̱th duŋ i̱thpethi̱thni̱-lɛbel kɔrrelɛciɔn kam metɛbölik dai̱berthi̱ti̱ kɛnɛ i̱thpethi̱alaidhɛciɔn kɛnɛ JA akumulɛciɔn cua nyoth rɛy Thurɛ 2. S9. Kɔlɔr, ti̱ gööl; gɔ̱ɔ̱k ti̱ ŋuan, W + OSS1; rɛktaŋ, W + OSM; (C) Nikötiana JA kɛnɛ JA-Ile dai̱na̱mikni̱ kɛn cua kɛ la̱th gua̱a̱thdiɛn kɛ min ca lar ɛ OS ɣɛkthi̱tɛciɔn ampli̱ti̱öd (dup-rɛw ANOVA kɛnɛ Tukey HSD pöth-mölti̱puɔl pääri̱, * P <0.05, ** P <0.01 kɛnɛ * ** Kɛ pääri̱ W + OS kɛnɛ W + W, P <0.001). Bok plɔt duŋ (D) dai̱berthi̱ti̱ kɛnɛ (E) i̱thpethi̱alaidhɛciɔn duŋ i̱thpethi̱thni̱ kɛ̈l kɛ̈ɛ̈li̱ kɛ kɔr kä mëë ca ɣerbi̱böröth kɛnɛ methyl JA (MeJA) thɛm. Kä athteri̱thki̱ nyothɛ dääk in di̱i̱t kam W + OS kɛnɛ W + W kiɛ lanölin matdɛ W (Lan + W) kiɛ Lan matdɛ MeJA (Lan + MeJa) kɛnɛ Lan kɔnti̱röl (dup-rɛw anali̱thi̱th duŋ ba̱riani̱, cua guɔ̱ɔ̱r ɛ Tukey'ä HSD pöth ɣɔk mi̱ ca pa̱a̱r kɛ ti̱ ŋuan, *P<0.05, **P**0.01 kɛnɛ).
Mi̱ la̱tkɛ ca̱p dual ki̱la̱thtɛr, cua mödi̱li̱ 9 ti̱ 939 MS/MS (data pai̱l S1) ŋa̱c. Kä kɔmpi̱öthiciɔn duŋ MS/MS cua nyɔk kɛ riali̱kä ɛ la mi̱ ca la̱th lät ti̱ gööl cuɛ tekɛ dääk mi̱ di̱i̱t kam mödi̱li̱ ti̱ gööl kam i̱thpethi̱thni̱ (Pi̱guur S8). Guäc Hj (min nyoothɛ ɛn wa̱nɛ cie i̱thpethi̱thni̱-lɛbel γ-dai̱berthi̱ti̱) kɛnɛ δj cuɛ nyoth i̱ i̱thpethi̱thni̱ ti̱ gööl cukɛ rɔ̱ mat rɛy buni̱ ti̱ gööl ɛlɔ̱ŋ rɛy metɛbölik i̱thpëth, gua̱th in bi̱ i̱thpethi̱thni̱-lɛbel dääkdiɛn ni̱ ciaaŋ la cu jɔɔc ɛlɔ̱ŋ mi̱ läny ɣɛkthai̱tɛciɔn. Ɛ thiɛlɛ N. li̱ni̱e̱e̱r kɛnɛ N. öbli̱kuath, kɛn nyothkɛ dai̱na̱mik rɛŋ mi̱ di̱i̱t kä inda̱kciɔn i̱pɛktni̱ (Pi̱guur 5B). Mi̱ gua̱c, i̱thpethi̱thni̱ ce̱tkɛ mi̱ cie N. purpurea kɛnɛ N. obtuthi̱pölia kɛn kuiy metɛbölik ri̱thpɔn mi̱ caa kɛ jakä gɔw, duŋni̱ ɣöö ɛn metɛbölöm ɛ mi̱ tekɛ dääk mi̱ di̱i̱t ɛlɔ̱ŋ. Kä i̱thpethi̱thni̱-i̱thpethi̱pik dääkdiɛn duŋ inducid metɛbölik ri̱thpɔn cuɛ ben raar ɛ la negɛtib kɔrrelɛcin mi̱ di̱i̱t kam i̱thpethi̱alaidhɛciɔn kɛnɛ gamma dai̱berthi̱ti̱ (PCC = -0.46, P = 4.9×10-8). OS-indɔktid min gɛɛrɔ rɛy JAs lɛbeli̱ kɛn kɛ ti̱ thi̱ääk kɛ metabölöme i̱thpethi̱alaidhɛciɔn, kɛnɛ ɣöö ɛ negatip mi̱ thi̱ääk kɛ metɛbölik gamma dai̱berthi̱ti̱ min ca nyoth ɛ i̱thpethi̱thni̱ kɛ̈l kɛ̈ɛ̈li̱ (Pi̱guur 5B kɛnɛ Pi̱guur S9). Jɛn gɔaaɛ ɛn ɣöö ba ŋa̱c ɛn ɣöö i̱thpethi̱thni̱ kɔlökuiali̱ cua kɛ nyoth cie "thi̱knal ri̱thpɔn" i̱thpethi̱thni̱ rɛy Thurɛ 5C, ce̱tkɛ mi̱ cie Nepentheth nematödni̱, Nepentheth nepentheth, Nepentheth akuut, kɛnɛ Nepentheth attenuated, cuɛ nööŋni̱ nyuuthni̱ ti̱ gɔw rɛy minitni̱ ti̱ 30. Kä OS-i̱thpethi̱pik JA kɛnɛ JA-Ile mëë thi̱a̱k cukɛ ben raar, niɛ gua̱a̱ mɔ baktëria kɔ̱kiɛn cɔalkɛ i̱ "thi̱knal mi̱ /ci̱ rɔ loc", ce̱tkɛ mi̱ cie Nepentheth milli̱ni̱, Nepentheth puɔ̱dɛri̱ kɛnɛ N. obtuthi̱pölia kärɔa nyothkɛ JA-Ile Edge inda̱kciɔn ɛ thiɛlɛ ɛni̱ OS i̱thpethi̱pik (Pi̱guur 5C). Kä lɛbel metɛbölik, cie min ca lat nhial, kɛ kui̱ attenuated Nepentheth, kä thi̱knal-ri̱thpɔnthib tha̱bi̱thtanni̱ cuɛ OS nyoth i̱thpethi̱pi̱thi̱ti̱ kɛnɛ ɣöö cuɛ δj rep ɛ lɔ̱ŋ, niɛ gua̱a̱ mɔ cuɛ Hj jakä kuiy. OS-i̱thpethi̱pik pri̱miŋ ëpɛkt ɛmɛ /ka̱nɛ jiek rɛy i̱thpethi̱thni̱ ti̱ ca da̱a̱k cie thi̱knal nɔ̱n-riaktip i̱thpethi̱thni̱ (Pi̱guur 5, D kɛnɛ E). OS-i̱thpethi̱pik metɛbölai̱teth kɛn nyuak kɛn ni̱ ciaaŋ kam thi̱knal-ri̱thpɔnthib i̱thpethi̱thni̱, kɛnɛ thi̱knal ki̱la̱thtɛri̱ ti̱ti̱ matkɛ kɛɛl kɛ i̱thpethi̱thni̱ tin kuiy thi̱knal ri̱thpɔnthib, niɛ gua̱a̱ mɔ i̱thpethi̱thni̱ tin kuiy thi̱knal ri̱thpɔnthib nyoth kɛn ɣöö /ci̱kɛ rɔ̱ lot kɛɛl (Pi̱guur S8). Kä min ci̱ ben raar ɛmɛ cuɛ nyoth i̱ jɛn OS-i̱thpethi̱pik inda̱kciɔn duŋ JAni̱ kɛnɛ OS-i̱thpethi̱pik ri̱kɔnpi̱e̱gi̱rɛciɔn duŋ da̱a̱ni̱thtriɛm metabölöme kɛn cua kɛ mat kä lɛbel i̱thpethi̱thni̱.
Kɛ kɔrɛ, cua kɔ la̱t kɛ lanölin pa̱thte min tekɛ methyl JA (MeJA) kɛ jak jiɛn kä gɔaa kɛ gör ŋäcädɛ mi̱ kɛn mödɛli̱ ti̱ti̱ tin ca mat kɛɛl cua kɛ gaŋ ɛ ta̱a̱ JA min ca la̱th ɛ ɣɛkdhöjeni̱öth JA, min bi̱ te rɛy thai̱töpla̱thmi̱ duŋ jiɛn. Rapi̱d deɛthtɛri̱pi̱këcin ɛ JA. Cu nɛy ɛ jiek ɛn ta̱a̱ mi̱ cäät kɛ min gɛɛrɔ ɛ määth ɛ tuɔɔk ni̱ kä thi̱knal-ri̱thpɔnthib i̱thpethi̱thni̱ ɛ wä kä thi̱knal-nɔ̱n-ri̱thpɔnthib i̱thpethi̱thni̱ min nööŋkɛ ɛ tha̱plaay duŋ JA mi̱ ŋot kɛ mi̱ wä nhiam (Pi̱guur 5, D kɛnɛ E). Rɛydɛ mi̱ ciɛk, MeJA min ca la̱t cuɛ metɛbölömni̱ nyin li̱ni̱e̱e̱r nematödni̱ nyɔk kɛ prögi̱ra̱m kɛ buɔ̱m, N. öbli̱kuath, N. akuatika̱th, N. pallenni̱, kɛnɛ N. mi̱ki̱mötöi̱, cuɛ nööŋni̱ rëp mi̱ di̱i̱t rɛy δj kɛnɛ kuɛ̈ɛ̈ rɛy Hj. N. purpurea cuɛ nyothni̱ rëpdɛ kärɔa rɛy δj, duŋni̱ ɣöö /ciɛɛ Hj. N. obtuthi̱pölia, min cua kɔn nyoth ni̱ wän i̱ cɛ rɔ dol ɛ la lɛbeli̱ ti̱ kuiy ɛlɔ̱ŋ kä JAni̱, bä cuɛ luɔc ɛ jiäk kä MeJA traitmɛn rɛy täämni̱ metabölöme ri̱kɔnpi̱e̱gi̱rɛciɔn. Ti̱ti̱ ci̱ ben raar cua nyoth i̱ JA pröda̱kciɔn kiɛ thi̱knal tra̱ni̱thda̱kciɔn ɛ pi̱thi̱ölöji̱kalli̱ mi̱ ca gaŋ rɛy thi̱knal-inthpɛthpi̱thni̱ i̱thpethi̱thni̱. Mi̱ görkɛ ɣɔ̱n ɣai̱pöthethi̱th ɛmɛ, cua i̱thpethi̱thni̱ da̱ŋ ŋuaan ŋi̱e̱e̱c (N. pallɛn, N. millni̱, N. pi̱nki̱ kɛnɛ N. mai̱kröpai̱lla) min ca nööŋ ɛ W + W, W + OSMni̱ kɛnɛ W + OSS1 Tra̱ni̱thkri̱ptöm (39). Ɛ wä kɛɛl kɛ pattern duŋ metabölöme ri̱mödɛliŋ, kɛn i̱thpethi̱thni̱ kɛn cua kɛ da̱a̱k ɛ gɔaa rɛy tra̱ni̱thkri̱ptöm i̱thpëth, rɛydɛ ɛn N. attenuated cuɛ nyothni̱ OS-indɔktid RDPI min di̱tni̱ jɛn, niɛ gua̱a̱ mɔ N. gracilith cuɛ tekɛ mi̱ kuiyni̱ jɛn (Pi̱guur 6A). Cieŋni̱ min, jɛn cua jiek ɛn tra̱ni̱thkri̱ptöm dai̱berthi̱ti̱ min ca nööŋ ɛ N. öblönga cua jɛn min kuiyni̱ jɛn rɛy i̱thpethi̱thni̱ da̱ŋ ŋuaan, gua̱cɛ kɛ metabonömik dai̱berthi̱ti̱ min di̱tni̱ jɛn kä N. öblönga mëë ca nyoth ni̱ wän rɛy i̱thpethi̱thni̱ bärɔw. Ŋi̱i̱cni̱ tëë nhiam cua nyoth i̱ thɛt ji̱i̱ni̱ ti̱ thi̱ääk kɛ thi̱knali̱ tin nhiam tin gaŋkɛ rɔ̱, cu määni̱ JA thi̱knali̱, cuɛ lat i̱ ɛ mi̱ ca lɛy kä ga̱ŋdɛ min nhiam mëë ca nööŋ ɛ ɣerbi̱böre-related eli̱citɔri̱ rɛy Ni̱kötiana i̱thpethi̱thni̱ (39). Mi̱ pa̱a̱rkɛ JA thi̱knaliŋ dupni̱ kam i̱thpethi̱thni̱ da̱ŋ ŋuaan ti̱ti̱ cuɛ nyothni̱ mi̱ gɔaa mi̱ ca la̱t (Pi̱guur 6B). Ji̱i̱ni̱ ti̱ ŋuan rɛy duɔ̱p ɛmɛ, ce̱tkɛ mi̱ cie AOC, OPR3, ACX kɛnɛ COI1, cukɛ nyothni̱ lɛbeli̱ ti̱ di̱t ti̱ thi̱ääk kɛ inda̱kciɔn rɛy i̱thpethi̱thni̱ da̱ŋ ŋuaan ti̱ti̱. Cieŋni̱ min, ɛn ji̱i̱n in di̱i̱t, JAR4, la JA ɛ jakä ta̱a̱dɛ min lät kä baölöji̱kalli̱ duŋ JA-Ile min ca mat tra̱ni̱thkri̱ptni̱, kɛnɛ ɣöö ɛn lɛbel tra̱ni̱thkri̱pciɔn dɛ kuiyɛ ɛlɔ̱ŋ, ɛlɔ̱ŋ rɛy N. millni̱, Nepentheth pieri̱th kɛnɛ N. mai̱kröpai̱lla. Ɛ matkɛ nɛmɛ thi̱n, ɛ ni̱ tra̱ni̱thkri̱pt duŋ ji̱i̱nä dɔ̱diɛn AOS kärɔa /ka̱nɛ jiek rɛy N. bipi̱dum. Gër ti̱ti̱ rɛy ji̱i̱nä latdɛ dɔ̱ŋ bɛ tekɛ luäŋ kɛ kui̱ pënötaapni̱ ti̱ di̱t ɛlɔ̱ŋ min nööŋkɛ ɛ JA pröda̱kciɔn mi̱ tɔt rɛy thi̱knal anerjik i̱thpethi̱thni̱ kɛnɛ indukciɔn duŋ N. grathi̱li̱th.
(A) Inpɔrmɛciɔn thi̱o̱o̱r anali̱thi̱th duŋ reprögra̱mmiŋ duŋ tra̱ni̱thkri̱pciɔnal ri̱thpɔnthni̱ tëë nhiam kä i̱thpethi̱thni̱ tabakkö da̱ŋ ŋuaan ti̱ thi̱ääk tha̱mpuɔli̱ minitni̱ ti̱ 30 kɛ kɔr ɣɔ̱rbi̱böri̱ inda̱kciɔn. RDPI ɛ mi̱ ca kalculët kɛ pääri̱ ji̱thni̱ tin nööŋkɛ ɛ ɣerbi̱bör OS kɛ min gaŋkɛ buɔ̱l. Kä biɛɛl nyothkɛ i̱thpethi̱thni̱ ti̱ gööl, kɛnɛ ɣöö kɛn thi̱i̱mbuɔli̱ nyothkɛ ca̱a̱p wal ti̱ gööl. (B) Anali̱thi̱th duŋ ji̱i̱n ëë ca nyoth rɛy JA thi̱knaliŋ pathwayni̱ kam i̱thpethi̱thni̱ da̱ŋ ŋuaan. Kä JA path in ca thi̱a̱k cua nyoth gekä bok plɔt. Biɛɛl ti̱ gööl nyothkɛ ca̱a̱p la̱t ti̱ gööl. Kä athteri̱thki̱ cuɛ nyoth i̱ tekɛ dääk mi̱ di̱i̱t kam W + OS min ca la̱t kɛnɛ W + W kɔnti̱röl (kɛ kui̱ t-thɛm duŋ Gaat duëlgɔ̱rä kɛ kui̱ dääkä rɛw, *P<0.05, **P<0.01 kɛnɛ ***P<0.001). OPDA, 12-ɔkdhöpai̱tödiɛnöik athi̱d; OPC-8: 0,3-ɔkdhö-2(2'(Z)-penteni̱l)-thai̱kölöpentan-1-ɔktönöik athi̱d.
Rɛy tha̱a̱ŋdɛ min jɔak, cua ŋi̱e̱e̱c i̱ i̱thpethi̱thni̱ kɔ̱a̱m-i̱thpethi̱pik ri̱mödɛliŋ duŋ metabölöme duŋ i̱thpethi̱thni̱ jiɛn ti̱ gööl dɔ̱ŋ bi̱ kɛn rɔ̱ luäŋ kɛ ga̱ŋ kɛ ɣerbi̱böri̱. Rithääc ëë nhiam cuɛ guic ni̱ Nicotiana jëna̱th. Kä buɔ̱mdiɛn kɛ Ms kɛnɛ larbae cuɛ tekɛ dääk mi̱ di̱i̱t (40). Ɛn wa̱nɛ, cua kɔnɛ ŋi̱e̱e̱c kɛ röm kam mödɛlä nɛmɛ kɛnɛ metɛbölik pla̱thtikthi̱ti̱diɛn. Mi̱ la̱tkɛ i̱thpethi̱thni̱ tabakkö da̱ŋ ŋuaan tin te nhial, kɛnɛ thëm römä kam dai̱berthi̱ti̱ kɛnɛ i̱thpethi̱alaidhɛciɔn duŋ metabölöme min nööŋkɛ ɛ ɣerbi̱böri̱ kɛnɛ ruɔ̱tdɛ kɛɛ jiɛn kä Ms kɛnɛ Sl, cua jiek ɛn ruɔ̱tdɛ, dai̱berthi̱ti̱ kɛnɛ i̱thpethi̱ali̱dhëcin kä jenerali̱th Sl Kɛndiaal kɛn kɛ ti̱ cuŋ ɛ gɔaa, niɛ gua̱a̱ mɔ ɛn röm kam ruɔ̱diɛn kä i̱thpethi̱al dai̱berthi̱ti̱ ɛ /ciɛɛ jɛn, Fig S10). Kɛ kui̱ kä S1 redhi̱tan, kɛn da̱ŋ rɛw kä attenuated N. chinenthith kɛnɛ N. gracilith, min cua nyoth ni̱ wän i̱ nyothkɛ kɛn JA thi̱knal tra̱ni̱thda̱kciɔn lɛbeli̱ kɛnɛ metabölöme pla̱thtikthi̱ti̱, cukɛ tekɛ luɔc mi̱ göl ɛlɔ̱ŋ kä ɣerbi̱böre inda̱kciɔn, kɛnɛ ɣöö kɛn bä cukɛ redhi̱tan mi̱ di̱i̱t nyoth mi̱ cäät. Tɔ̱ɔ̱c.
Rɛy runi̱ ti̱ jiɛn bäkɛl tëë ci̱ wä, thi̱o̱o̱r ga̱ŋ jiɛn cuɛ thi̱o̱o̱ri̱kal framework ŋun, min bɛth kä min ci̱ ri̱thääciɛri̱ ɛ mar i̱ bɛ tekɛ nämbär mi̱ di̱i̱t kä eboluciɔn kɛnɛ lät nyin metɛbölai̱tethni̱ jiɛn ti̱ rɛlrɔ̱. Ri̱w thi̱o̱o̱ri̱ ti̱ti̱ /ci̱kɛ guɔ̱ɔ̱r ni̱ ta̱a̱ la̱tdɛ min ŋa̱ckɛ kä inpɛrɛncini̱ ti̱ bum (41). Kɛn cukɛ ti̱ di̱t ti̱ ba mar (3) nööŋ nhial kä lɛbel duŋ anali̱thi̱th mi̱ cäät. Mi̱ ci̱ thëm kä tin di̱t tin ca ma̱r jakä ɣöö ba thi̱o̱o̱ri̱ ti̱ caa lɛy die̱l guäc, nɛmɛ bɛ pi̱e̱l jakä wä nhiam. Bi ji̱ luäk, duŋdɛ ɣöö lo̱k nɛy kɔ̱kiɛn (42). Ni̱ ɣöö, ɛn thi̱o̱o̱r in ji̱di̱t cuɛ ma̱r la̱t kä lɛbeli̱ ti̱ gööl kä anali̱thi̱th kɛnɛ ɣöö cuɛ lɛyɛr mi̱ ji̱di̱t mat thi̱n kɛ latdɛ min ca guic (42). Cieŋni̱ min, kɛn thi̱o̱o̱ri̱ rɛw tëë ca nööŋ nhial kä pa̱ŋcinal lɛbel, MT kɛnɛ OD, cua kɛ lat ɛ thi̱a̱k cie mi̱ ɛ mi̱ gɔa mi̱ ca mar i̱ bi̱ metɛbölik rɔ gɛr min nööŋkɛ ɛ ɣerbi̱böri̱: OD thi̱o̱o̱r ŋäthɛ jɛ i̱ min gɛɛrɔ rɛy metɛbölik mi̱ rɛlrɔ "gua̱a̱th" kɛn tekɛ dup ti̱ di̱t. Kä MT thi̱o̱o̱r ŋäthɛ jɛ i̱ kɛn tin gɛɛrɔ̱ bi̱ kɛn tekɛ nɔ̱n-duɔ̱p kɛnɛ ɣöö bi̱ kɛn tekɛ randɔmi̱li̱ rɛy gua̱th metɛbölik, kɛnɛ ɣöö bi̱ kɛn tekɛ di̱pɛnthi̱ ba̱li̱ö mi̱ di̱i̱t kä metɛbölai̱teth. Ɣɔ̱n ëë nhiam kä OD kɛnɛ MT mëë ca mar cua kɛ ɣɔ̱n kɛ la̱tdɛ kɛɛ thɛt mi̱ ciɛk duŋ priöri̱ "depenth" kɔmpuɔɔni̱. Metɛbölai̱te-thäntrik thëm ti̱ti̱ cuɛ luäŋ kɛ di̱e̱l guäc kɛ pekdɛ kɛnɛ trajɛktɔri̱ duŋ metɛbölöm ri̱kɔnpi̱e̱gi̱rɛciɔn rɛy ɣerbi̱böri̱, kɛnɛ ɣöö /cɛ thëm nhɔk rɛydɛ ɛn i̱thtathti̱thtikal framework min te thi̱n kɛ ɣöö bɛ go̱ri̱ ma̱r mi̱ di̱i̱t min dë naŋ cie mi̱ ɛ Kuanti̱pai̱ kɛɛliw min ci̱ rɔ gɛr rɛy pi̱lɛn metɛbölöme. Ɛn wa̱nɛ, cua kɔ la̱t kɛ innöbɛtip tɛknölöji̱ rɛy metɛbölömikni̱ min lät kä kɔmpi̱e̱tɛcinal MS kɛnɛ la̱t dekɔnbölucin MS anali̱thi̱th rɛy gɛnɛral karɛnci̱ duŋ lääri̱ thi̱o̱o̱r di̱thki̱ri̱ptɔri̱ kɛ thëm dääkä kamdiɛn rɛw tëë ca nööŋ nhial kä glöbal mɛtɛbölömikni̱ lɛbel. Kä min di̱tni̱ jɛn kä ma̱r thi̱o̱o̱rä nɛmɛ. Inpɔrmɛciɔn thi̱o̱o̱r cua la̱th lät rɛy pi̱e̱li̱ ti̱ ŋuan, ɛlɔ̱ŋ rɛy ruac baödaiberthi̱ti̱ kɛnɛ ri̱thääc ja̱l nutriɛn (43). Cieŋni̱ min, cie min ŋäc kɔnɛ jɛ, nɛmɛ ɛ jɛn appli̱këciɔn in nhiam mëë cua la̱t kɛ lat lääri̱ metɛbölik gua̱a̱th jiɛn kɛnɛ riali̱ rikni̱ ekölöji̱kal i̱kä tin thi̱ääk kɛ gër metɛbölik kɛ gua̱a̱ mi̱ tɔt rɛy lucä enba̱rɔnmɛntal cuëthni̱. Rɛydɛ kärɔa, ɛn lua̱ŋ duŋ methɔdä nɛmɛ tëkä lua̱ŋdɛ kɛ pääri̱ pattɛni̱ rɛydɛ kɛnɛ kam i̱thpethi̱thni̱ jiɛn kɛ ɣɔ̱n i̱ ɣerbi̱böri̱ cukɛ ben i̱di̱ kä i̱thpethi̱thni̱ ti̱ gööl ɛ wä kä inter-i̱thpethi̱thni̱ mai̱kröeboluciɔneri̱ pattɛni̱ kä lɛbeli̱ eboluciɔni̱ ti̱ gööl. Mɛtɛböli̱dhi̱öm.
Principal kɔmpönɛnt anali̱thi̱th (PCA) la data ni̱ ti̱ ŋuan ɛ gɛɛrɛ rɛy dai̱menciɔnali̱ti̱ min jak gua̱a̱th mi̱ tɔt kä kuiy kɛ kui̱c ɛmɔ jɛn ni̱ ciaaŋ la lätdɛ cie ɣɛkplörɛtɔri̱ tɛkni̱ki̱u kɛ kui̱ kä ɣöö ba data thɛt kulɛ da̱a̱k, ce̱tkɛ mi̱ cie dekɔnbölucin metabölöme. Cieŋni̱ min, mi̱ ci̱ di̱menciɔnali̱ti̱ jakä kuiy bɛ tha̱a̱ŋ lääri̱ tin te rɛy data thɛtdä bath, kɛnɛ ɣöö PCA /cɛ lääri̱ kua̱nti̱tɛtib ŋun kɛ kui̱ ciɛŋni̱ tin lot rɔ̱ kɛ ekölöji̱kal thi̱o̱o̱r, ce̱tkɛ mi̱ cie: bi̱ ɣerbi̱böri̱ dai̱berthi̱ti̱ nyɔk kɛ riali̱kä i̱di̱ rɛy pi̱e̱li̱ ti̱ rɛlrɔ̱ (cie cäät, riäŋ, dääk) kɛnɛ ŋuan) metɛbölai̱teth? Ɛ metɛbölai̱teth ŋukä min la markɛ ta̱a̱ in ca nööŋ ɛ ɣerbi̱bör mi̱ ca ŋun? Kä perthpɛktib duŋ i̱thpethi̱pi̱ci̱ti̱, dai̱berthi̱ti̱ kɛnɛ inducibili̱ti̱, ɛn läär in te rɛy ji̱thni̱-i̱thpethi̱pik metɛbölai̱te pröpai̱l ɛ mi̱ ci̱ däk piny, kɛnɛ ɣöö jɛn cua jiek ɛn mi̱eth ɣerbi̱böri̱ bɛ metɛböli̱dhi̱öm i̱thpethi̱pik jakä lät. Ɛ /ka̱nɛ liip, cua guic i̱, cie min ca lat rɛy lääri̱ thi̱o̱o̱r indi̱kɛtɔri̱ tin ca la̱th lät, kä min ci̱ ben raar kä metɛbölik ta̱a̱dɛ cuɛ tekɛ mi̱ di̱i̱t mi̱ ci̱ rɔ rep kɛ kɔr kä mëë ca ɣerbi̱böri̱ rɛw ma̱k (kä night-fed generali̱th Sl) kɛnɛ Solanaceae ɣɛkpi̱rt Ms. Cieŋni̱ min ciɛŋ mi̱ethdiɛn kɛnɛ min te rɛydiɛn tekɛ dääk mi̱ di̱i̱t. Patti̱ athi̱d-ami̱nö athi̱d kɔnjugɛt (FAC) ini̱ciɛtɔr rɛy OS (31). Kɛ la̱tdɛ kɛɛ ɣerbi̱bör OS kɛ jak i̱thtandardaidhed puncture wuuni̱ kä gɔw, thi̱mulɛted ɣerbi̱bör traitmɛn bä cuɛ nyothni̱ ta̱a̱ mi̱ cäät. Ɛn i̱thtandardaidhed pröciɛr ɛmɛ kɛ thëm kä min bi̱ jiɛn ɛ loc kä ɣerbi̱böri̱ ɛ ma̱k kɛn tin nööŋkɛ ɛ gër ciɛŋä mi̱eth ɣerbi̱böri̱, min bi̱ nööŋni̱ di̱gri̱i̱ ti̱ gööl kä ya̱ri̱kɛ rɛy gua̱thni̱ ti̱ gööl (34). FAC, min ŋa̱ckɛ i̱ ɛ jɛn min di̱tni̱ jɛn min no̱o̱ŋ OSM, la JAS kɛnɛ ɣɔ̱rmɔn jiɛn kɔ̱kiɛn ɛ jakä kuiy rɛy OSS1, niɛ gua̱a̱ mɔ OSS1 la jak ni̱ kä ti̱ kur kä kuiy (31). Cieŋni̱ min, OSS1 cuɛ nööŋni̱ lɛbeli̱ ti̱ cäät nyin JA ti̱ ca mat kɛɛl mi̱ pa̱a̱rkɛ kɛ OSM. Jɛn cua kɔn nyoth ni̱ wän ɛn ɣöö min ca loc ɛ JA rɛy attenuated Nepentheth ɛ mi̱ la thɛmkɛ ɛlɔ̱ŋ kä OSM, gua̱th in bi̱ FAC rɔm lätdɛ thi̱n cieŋni̱ mi̱ ca liɔm 1:1000 kɛ pi̱w (44). Kɛ kui̱c ɛmɔ, mi̱ pa̱a̱rkɛ jɛ kɛ OSM, cieŋni̱ min FAC rɛy OSS1 ɛ mi̱ tɔt ɛlɔ̱ŋ, jɛn ro̱ŋɛ kɛ no̱o̱ŋdɛ kɛ JA mi̱ ro̱ŋ mi̱ ci̱ ben raar. Ŋi̱i̱cni̱ tëë nhiam cua nyoth i̱ pörin-cie prötieni̱ (45) kɛnɛ öligöthacaraideth (46) dɔ̱ŋ ba la̱t cie möli̱ki̱öl clues kɛ no̱o̱ŋdɛ kɛ ga̱ŋ jiɛn rɛy OSS1. Cieŋni̱ min, jɛn cuɛ ŋot ɛ mi̱ /känɛ jɔɔc mi̱ kɛn elicitɔri̱ ti̱ti̱ rɛy OSS1 kɛn kɛ ti̱ tekɛ luäŋ kɛ kui̱ matdä JA min ca guic rɛy ŋi̱i̱cä min thi̱a̱k.
Cieŋni̱ min tëkɛ ŋi̱i̱cni̱ ti̱ tɔt ti̱ lat dääk metɛbölik fingerprintni̱ min nööŋkɛ ɛ läth ɣarbiböri̱ ti̱ gööl kiɛ ɣɛdhöjeni̱öth JA kiɛ SA (thali̱thi̱lik athi̱d) (47), cuɛ thiɛl ram mi̱ ci̱ ɣerbi̱böri̱ i̱thpethi̱thni̱-i̱thpethi̱pik pertɛrbɛciɔn ya̱r rɛy jiɛn juaacni̱ netwɔk kɛnɛ min bɛ nööŋ kä thi̱thtɛm metɛböli̱öm min ca lɛy kɛɛliw. ruac kɛ kui̱ ran. Anali̱thi̱th ɛmɛ cuɛ räth ni̱ kä ɣöö cuɛ nyoth i̱ jɛn rɛy ɣɔ̱rmɔn netwɔk römdɛ kɛ ɣɔ̱rmɔn jiɛn kɔ̱kiɛn mi̱ läny JAni̱ thurɛ min ca lɛy kä metɛbölik ri̱örgani̱dhëcin min nööŋkɛ ɛ ɣerbi̱böri̱. Rɛydɛ kärɔa, cua jiek ɛn ɣöö ET min nööŋkɛ ɛ OSM cuɛ di̱t ɛlɔ̱ŋ mi̱ läny min nööŋkɛ ɛ OSS1. Mödɛl ɛmɛ cuɛ tekɛ FAC ti̱ ŋuan rɛy OSM, min lot rɔ kɛnɛ ɣöö ro̱ŋɛ kɛ no̱o̱ŋdɛ kɛ ET mi̱ ci̱ rɔal (48). Rɛy ruac in te kam jiɛn kɛnɛ ɣerbi̱böri̱, ɛn thi̱knaliŋ pa̱ŋciɔn duŋ ET kä jiɛn-i̱thpethi̱pik metɛbölai̱te dai̱na̱mikni̱ jɛn ŋotdɛ tekɛ i̱thpöradik kɛnɛ ɣöö targɛtdɛ ni̱ buɔ̱n kɔmpuɔɔn kɛl kärɔa. Ɛ matkɛ nɛmɛ thi̱n, ŋi̱i̱cni̱ ti̱ ŋuan cukɛ lät kɛ ɣɛkdhöjeni̱öth appli̱këciɔn duŋ ET kiɛ prekurthɛri̱kɛ kiɛ ini̱bi̱tɔri̱ ti̱ gööl kɛ ŋi̱i̱c regulɛciɔn duŋ ET, rɛydiɛn kɛn ɣɛkdhöjeni̱öth kemi̱kali̱ appli̱këcini̱ ti̱ti̱ bi̱ kɛn ti̱ ŋuan nööŋ ti̱ /ci̱ tekɛ luɔt mi̱ dɔ̱ŋ. Kɛ ŋäcda, ŋi̱i̱c ɛmɛ cuŋɛ la i̱thkiɛl-indi̱i̱t in nhiam kɛ ɣɔ̱n la̱t ET rɛy la̱tdɛ kɛɛ ET kɛ no̱o̱ŋdɛ kɛnɛ ŋäc tra̱ni̱thjenik pi̱lani̱ tin ci̱ ji̱ääk kɛ röm pi̱lani̱ metabölöme dai̱na̱mikni̱. Ɣerbi̱bör-i̱thpethi̱pik ET inda̱kciɔn bɛ cu tekɛ mi̱ bɛ loc kä metɛbölöme. Kä min cu di̱t ɛlɔ̱ŋ ɛ tra̱ni̱thjenik manipulɛciɔn duŋ ET baöthänthethi̱th (ACO) kɛnɛ perthepciɔn (ETR1) ji̱i̱ni̱ min cuɛ ɣerbi̱böre-i̱thpethi̱pik de nöbö akumulɛciɔn duŋ pënölamideth nyoth. Jɛn cua kɔn nyoth ni̱ wän i̱ ET bɛ JA-indɔktid ni̱kötin akumulɛciɔn riali̱kä ɛ la mi̱ riali̱ putrethcin N-methyltranthperɛth i̱kä (49). Cieŋni̱ min, kä mekani̱kal puɔɔny duŋ guäcdɛ, jɛn /cɛ jɔc i̱ ET fine-tunes i̱di kɛ indukciɔn duŋ penamaid. Ɛ matkɛ nɛmɛ thi̱n kä thi̱knal tra̱ni̱thda̱kciɔn pa̱ŋciɔn duŋ ET, ɛn mɛtabölik pla̱k dɔ̱ŋ bɛ rɔ ri̱t kä S-adenöthail-1-methiönain kɛ riali̱dɛ i̱kä kɛ kui̱ lätni̱ rɛy pöli̱aminöpenɔl amidni̱. S-adenöthail-1-methiönain ɛ ET kɛnɛ min ŋa̱ckɛ kam pöli̱amin baöthänthetik pathway. Kä mekani̱dhi̱öm min la ET thi̱knal ɛ riali̱ lɛbel duŋ pënölamide i̱kä go̱o̱rɛ ŋi̱i̱c mi̱ räth.
Kɛ gua̱a̱ mi̱ bäär, kɛ kui̱ nämbärä mi̱ di̱i̱t kä mɛtabölai̱tethni̱ ti̱ rɛlrɔ̱ ti̱ kueckɛ i̱thtra̱kciɛri̱, ɛn ca̱r mi̱ di̱i̱t kä mɛtabölik kategöri̱ ti̱ caa lɛy cuɛ thiɛl mi̱ cuɛ luäŋ kɛ thëm kɛ gua̱a̱thdɛ min ci̱ rɔ gɛr kä mɛtabölik dai̱berthi̱ti̱ kɛ kɔr kä mëë ci̱ baölöji̱kal röm. Kɛ gua̱a̱th ɛ thia̱kɛ, min tekä inpɔrmɛciɔn thi̱o̱o̱r anali̱thi̱th, min di̱tni̱ jɛn min ci̱ ben raar kä MS/MS i̱thpekti̱ra̱m akui̱thi̱cin min tekä metɛbölai̱tethni̱ ti̱ /thiɛl diw ɛ jɛn ɣöö ɣerbi̱böri̱ mi̱ camkɛ kiɛ mi̱ thɛmkɛ ɣerbi̱böri̱ bɛ ŋot kɛ mi̱ jak metɛbölik dai̱berthi̱ti̱ kɛɛliw kä kuiy kä ji̱th mɛtabölöm niɛ gua̱a̱ mɔ rëpdɛ di̱gri̱i̱ duŋ i̱thpethi̱alai̱dhëcindɛ. Nɛmɛ ɛ rëp mi̱ tɔt rɛy metabölöme i̱thpethi̱pi̱ci̱ti̱ min nööŋkɛ ɛ ɣerbi̱böri̱ ɛ mi̱ thi̱ääk kɛ rëp thi̱nerji̱thtik rɛy tra̱ni̱thkri̱ptöm i̱thpethi̱pi̱ci̱ti̱. Kä ta̱a̱ in ci̱ luäk ɛlɔ̱ŋ kä mɛtabölöme ɛmɛ min di̱i̱t i̱thpethi̱alaidhɛciɔn (min tekɛ Si ba̱li̱ö mi̱ di̱i̱t) ɛ jɛn metɛbölai̱te min rɛlrɔ kɛ ta̱a̱dɛ mëë ca ŋa̱c ni̱ wal ɛ la ɣerbi̱böröth pa̱ŋciɔn. Mödɛl ɛmɛ cuɛ te thi̱n kɛ ma̱r OD thi̱o̱o̱r, duŋni̱ ɣöö ma̱r MT thi̱ääkɛ kɛ randɔmni̱th duŋ metabölöme reprögra̱mmiŋ /cɛ te thi̱n. Cieŋni̱ min, data ɛmɛ bä cuɛ te thi̱n kɛ ma̱r duŋ mödɛlä mi̱ ca li̱ɔɔm (MT in gɔa ni̱ jɛn; Thurɛ 1B), kɛ ɣöö metɛbölai̱teth kɔ̱kiɛn tin /ka̱n ciɛŋkiɛn ŋa̱c kɛ lät ga̱ŋdiɛn ti̱ kueckɛ dɔ̱ŋ ŋotkɛ guɔ̱ɔ̱rkɛ ni̱ randɔm Si dääkdiɛn.
Ɛn pattern mi̱ cua ŋa̱c mi̱ cua nyɔk kɛ käp ɛ ri̱thääc ɛmɛ ɛ jɛn ɛ tokɛ kä lɛbel mai̱krö-eboluciɔn (jiɛn kɛl kɛnɛ puɔ̱pulëcin tabakö) ɛ wä kä i̱thkiɛl eboluciɔnal mi̱ di̱i̱t (i̱thpethi̱thni̱ tabakkö ti̱ thi̱ääk), lɛbeli̱ ti̱ gööl kä eboluciɔnal ɣɔrgani̱dhëcin kɛn tekɛ rɛy "ga̱ŋ in gɔa ni̱ jɛn" Tëëkɛ dääk mi̱ di̱i̱t rɛy lua̱ŋä herbi̱böri̱. Moore kɛnɛ al. (20) kɛnɛ Kessler kɛnɛ Kalthke (1) cukɛ lat ɛ la ti̱ cuŋ kärɔ̱ kɛ gër pa̱ŋcinal lɛbeli̱ diɔ̱k nyin baödaiberthi̱ti̱ mëë tuɔɔk kɛ dääkdiɛn ɛ Whittaker (50) rɛy kä min ci̱ rɔ gɛr kä cuɛ nööŋni̱ ɣöö ba kemi̱kal dai̱berthi̱ti̱ gɛr kɛ gua̱a̱th mi̱ tɔt; gɔ̱a̱a̱r ti̱ti̱ /kän kɛn ɛ lat kɛ guutdɛ Kä dup tin la̱tkɛ kɛ kui̱ ruuli̱ data ni̱ metabölöme mi̱ di̱i̱t bä /känɛ lat i̱ ba metabölik dai̱berthi̱ti̱ kuɛn i̱di kä data ni̱ ti̱ti̱. Rɛy ŋi̱i̱cä nɛmɛ, mi̱ tɔt mi̱ ca riali̱kä kä Whittaker'ä pa̱ŋcinal ki̱la̱ththi̱pi̱këcin bɛ α-metabolik dai̱berthi̱ti̱ naŋ cie mi̱ ɛ dai̱berthi̱ti̱ duŋ MS/MS i̱thpekti̱ra rɛy jiɛn mi̱ ca ŋun, kɛnɛ β-metabolik dai̱berthi̱ti̱ cie mi̱ ɛ bɛthik intrai̱thpethi̱pik metɛböli̱dhi̱öm duŋ bunä puɔ̱pulëcini̱ I̱thpëth, kɛnɛ γ-metabolik dai̱berthi̱ti̱ bɛ cu tekɛ rëp i̱thpethi̱lar duŋ i̱thpethi̱lar.
Kä JA thi̱knal ɛ mi̱ gɔa kɛ kui̱ ɣerbi̱bör metɛbölik ri̱thpɔnthni̱ ti̱ gööl. Cieŋni̱ min, cuɛ thiɛl rigoröth kuanti̱tɛtib thëm duŋ kä min ci̱ tuɔɔk kä intrai̱thpethi̱pik regulɛciɔn duŋ JA baöthänthethi̱th kä metɛbölöme dai̱berthi̱ti̱, kɛnɛ ɣöö mi̱ JA thi̱knal ɛ jɛn gua̱a̱th kɛɛliw kɛ kui̱ i̱thti̱rɛth-indɔktid metɛbölik dai̱berthi̱ti̱ kä i̱thkiɛl makröeboluciɔnal mi̱ di̱i̱t cuɛ ŋot ɛ mi̱ bum ŋa̱c. Cu nɛy ɛ guic ɛn ɣöö ɛn ɣerbi̱böröth näci̱ral duŋ Nepentheth ɣerbi̱böröth cuɛ metabölöme i̱thpethi̱alaidhɛciɔn nööŋ kɛnɛ dääk metabölöme i̱thpethi̱alaidhɛciɔn rɛydɛ ɛn puɔ̱pulëcin duŋ Nikötiana i̱thpethi̱thni̱ kɛnɛ rɛy i̱thpethi̱thni̱ Nikötiana tin thi̱ääk ɛ thi̱thtɛmatikalli̱ mi̱ thi̱ääk kɛ JA thi̱knaliŋ. Ɛ nyɔk bä, mi̱ ci̱ JA thi̱knal wä piny, ɛn metɛbölik i̱thpethi̱pi̱thi̱ti̱ min nööŋkɛ ɛ jenötaap kɛl kä ɣerbi̱bör bɛ cu woc (Pi̱guur 3, C kɛnɛ E). Ni̱ mëë ci̱ metɛbölik i̱thpekti̱ra̱m rɔ gɛr kä näci̱rali̱ attenuated Nepentheth puɔ̱pulëcini̱ kɛn ŋuani̱kɛn kua̱nti̱tɛtib, kä min ci̱ rɔ gɛr rɛy metɛbölik β dai̱berthi̱ti̱ kɛnɛ i̱thpethi̱pi̱ci̱ti̱ rɛy anali̱thi̱th ɛmɛ dɔ̱ŋ bɛ cu tuɔɔk ɛlɔ̱ŋ ɛ ɣɛkthi̱tɛciɔn mi̱ bum duŋ metɛbölai̱te-ri̱c kɔmpuɔɔn kategöri̱. Kɔmpuɔɔni̱ ki̱lɛthni̱ ti̱ti̱ cukɛ tha̱a̱ŋ metabölöme pröpai̱l käp kɛnɛ ɣöö cukɛ nööŋni̱ puɔ̱thi̱tib kɔrrelɛcin kɛ JA thi̱knali̱.
Kɛ ɣöö baökemikal mekani̱dhi̱öm duŋ i̱thpethi̱thni̱ töbakkö tin thi̱ääk kɛ jɛ tekɛ dääk mi̱ di̱i̱t, kä metɛbölai̱teth kɛn cua kɛ ŋa̱c ɛ la ti̱ caa lɛy rɛy kuali̱tɛtib athpɛkt, kɛ kui̱c ɛmɔ jɛn cua anali̱ti̱kal ɛlɔ̱ŋ. Inpɔrmɛciɔn thi̱o̱o̱r'ä la̱tdɛ min ca käp ɛ metɛbölik pröpai̱l cuɛ nyoth i̱ ɣerbi̱böröth inda̱kciɔn cuɛ ko̱k-ɣɔp kam metɛbölik gamma dai̱berthi̱ti̱ kɛnɛ i̱thpethi̱alai̱dhëcin jakä di̱t. Kä JA thi̱knal lätdɛ la̱t mi̱ di̱i̱t rɛy ko̱kä-kä nɛmɛ. Kä rëp mɛtabölöme i̱thpethi̱alai̱dhëcin jɛn cuɛ te thi̱n kɛ min di̱tni̱ jɛn kä OD mëë ca mar kɛnɛ ɣöö jɛn ɛ mi̱ thi̱ääk kɛ JA thi̱knal, niɛ gua̱a̱ mɔ JA thi̱knal ɛ mi̱ thi̱ääk kɛ metɛbölik gamma dai̱berthi̱ti̱. Mödɛli̱ ti̱ti̱ cua nyoth i̱ jɛn OD kapaci̱ti̱ duŋ jiɛn ɛ mi̱ la jiek ɛlɔ̱ŋ ɛ pla̱thtikthi̱ti̱ duŋ JA, mi̱ ɛ i̱thkiɛl mai̱kröeboluciɔneri̱ kiɛ kä i̱thkiɛl eboluciɔneri̱ mi̱ di̱i̱t. Ɛkdhöjeni̱öth JA appli̱këciɔn ɣɛkpi̱ri̱mɛni̱ min la JA baöthänthethi̱th mi̱ ci̱ ji̱ääk ɛ räth kä cuɛ nyoth i̱ i̱thpethi̱thni̱ töbakkö tin thi̱ääk dɔ̱ŋ ba kɛ da̱a̱k rɛy thi̱knal-ri̱thpɔnthib kɛnɛ thi̱knal-nɔ̱n-ri̱thpɔnthib i̱thpethi̱thni̱, ce̱tkɛ mödɛldiɛn duŋ JA kɛnɛ metabölöme pla̱thtikthi̱ti̱ min nööŋkɛ ɛ ɣerbi̱böri̱. Thi̱knal nɔ̱n-ri̱thpɔnthib i̱thpethi̱thni̱ /ci̱kɛ bi̱ luɔc kɛ kui̱ kä ɣöö /ci̱kɛ luäŋ kɛ no̱o̱ŋ endöjeni̱öth JA kɛnɛ ɣöö kɛ kui̱c ɛmɔ kɛn tekɛ piny pi̱thi̱ölöji̱kal mi̱ dak. Nɛmɛ dɔ̱ŋ bɛ tuɔɔk ɛ mutɛciɔni̱ rɛy tha̱a̱ŋ ji̱i̱ni̱ tin di̱t rɛy JA thi̱knaliŋ pathway (AOS kɛnɛ JAR4 rɛy N. krethɛn) duŋ. Kä min ci̱ ben raar ɛmɛ cuɛ nyoth i̱ kɛn interi̱thpethi̱thni̱ makröeboluciɔnal patterni̱ dɔ̱ŋ bɛ cu nööŋni̱ gër rɛy ɣɔ̱rmɔn in ca ŋa̱c kɛnɛ min bɛ loc.
Ɛ matkɛ nɛmɛ thi̱n ɛn röm kam jiɛn kɛnɛ ɣerbi̱böri̱, ɛn ɣɛkplörɛciɔn duŋ metɛbölik dai̱berthi̱ti̱ ɛ mi̱ thi̱ääk kɛ thi̱o̱o̱ri̱kal adbanthni̱ diaal tin gɔw rɛy ri̱thääcä duŋ baölöji̱kal ada̱ptɛciɔn kä enba̱rɔnmɛn kɛnɛ eboluciɔn duŋ kɔmpi̱lɛk pënötai̱pik traitni̱. Kɛ rëp data ni̱ tin ca jiek ɛ mödɛrn MS ini̱thtrumɛni̱, thëm ɣai̱pöthethi̱th kä metɛbölik dai̱berthi̱ti̱ ɛntäämɛ bɛ dääk metɛbölik ran kɛl/kategöri̱ kɛnɛ ɣöö bɛ glöbal anali̱thi̱th la̱t kɛ nyuɔ̱thdɛ kɛ ti̱ /ca liip. Rɛy la̱t i̱thkiɛlä-indi̱i̱t anali̱thi̱th, ɛn metaphöri̱ mi̱ gɔa ɛ ca̱r kɛ kui̱ kä ɣöö ba mapni̱ ti̱ tekɛ luɔt nööŋ min dë la̱t kɛ gör data ni̱. Kɛ kui̱c ɛmɔ, min gɔa min ci̱ ben raar kä mat MS/MS metabölömikni̱ tin /thiɛl diw kɛnɛ lääri̱ thi̱o̱o̱r ɛ jɛn ɣöö jɛn ŋunɛ mɛtrik mi̱ thi̱a̱k min dë la̱t kɛ la̱t mapni̱ kɛ gui̱c metɛbölik dai̱berthi̱ti̱ kä i̱thkiɛli̱ tadhɔnömik ti̱ gööl. Ɛ jɛn min görkɛ kä ca̱p ɛmɛ. Kä ŋi̱i̱c duŋ mai̱krö/makrö eboluciɔn kɛnɛ kɔmmi̱e̱nɛti̱ ekölöji̱.
Kä lɛbel makrö-eboluciɔnal, ɛn kɔre duŋ pi̱lɛn-inthɛk kö-eboluciɔn thi̱o̱o̱r duŋ Ehrlich kɛnɛ Raben (51) ɛ mi̱ cuɛ mar i̱ dääk kam i̱thpethi̱thni̱ metɛbölik dai̱berthi̱ti̱ ɛ jɛn min no̱o̱ŋ dai̱berthi̱pi̱këcin duŋ kari̱ jiɛn. Cieŋni̱ min, rɛy runi̱ ti̱ jiɛn dhie̱e̱c ni̱ mëë cua la̱t thɛminal ɛmɛ ka̱m raar, ɛn ɣai̱pöthethi̱th ɛmɛ cua ɣɔ̱n ɛ kuiy (52). Nɛmɛ cuɛ di̱t ɛlɔ̱ŋ kɛ kui̱ ciɛŋni̱ pai̱löjenetik tin päär ciɛŋ metɛbölik rɛy kar jiɛn tin na̱n-na̱n. Kä rari̱ti̱ dɔ̱ŋ ba la̱t kɛ ankɔr targɛt anali̱thi̱th methɔdni̱. Kä MS/MS la̱tdɛ min thi̱a̱k min la̱tkɛ ɛ lääri̱ thi̱o̱o̱r la kuɛn MS/MS i̱thtra̱kciɛral mi̱ cäät kɛ metɛbölai̱teth tin kueckɛ (ɛ thiɛlɛ thɛlɛkciɔn metɛbölai̱te mi̱ nhiam) kɛnɛ ɣöö bɛ MS/MSni̱ ti̱ti̱ ri̱t ɛ la thɛt duŋ MS/MS, kɛ kui̱c ɛmɔ rɛy pröpɛciɔnal metɛböli̱dhi̱öm Mödɛli̱ ti̱ti̱ cua kɛ pa̱a̱r rɛy i̱thkiɛlä ki̱la̱ththi̱pi̱këciɔn. I̱thtathti̱thtik indi̱kɛtɔri̱ ti̱ thi̱a̱k. Kä ta̱a̱ la̱tdɛ cäätdɛ kɛ pai̱löjenetik anali̱thi̱th, min bi̱ lät kɛ thi̱kuɛnthi̱ ali̱gnmɛn kɛ kuanti̱pi̱këcin rɛt duŋ dai̱berthi̱pi̱këcin kiɛ ciɛŋ eboluciɔn ɛ thiɛlɛ mi̱ ca mar ni̱ wän.
Kä lɛbel baökemikal, ɛn i̱thkri̱ni̱ŋ ɣai̱pöthethi̱th duŋ Pirn kɛnɛ Joneth (53) cuɛ nyoth i̱ metɛbölik dai̱berthi̱ti̱ ɛ mi̱ la rɔmkɛ kä lɛbeli̱ ti̱ gööl kɛ no̱o̱ŋdɛ kɛ raw mati̱riali̱ kɛ läth lätni̱ baölöji̱kal tin nhiam tin /thiɛl thi̱ääk kiɛ metɛbölai̱teth tin ca gɛr. Inpɔrmɛciɔn thi̱o̱o̱r methɔdni̱ ŋunɛ framework min bi̱ metɛbölai̱te-i̱thpethi̱pik eboluciɔnal tra̱ni̱thi̱cini̱ tin tuɔɔk rɛy metɛbölai̱te i̱thpethi̱aidhɛciɔn dɔ̱ŋ ba kuɛn cie tha̱a̱ŋ kä min ca nööŋ nhial kä eboluciɔnal i̱thkri̱ni̱ŋ prötheth: baölöji̱kalli̱ ɣɛktib ada̱ptɛciɔn ɛ jiɛn kä i̱thpethi̱pi̱ci̱ti̱ mi̱ tɔt ɛ wä kä i̱thpethi̱pi̱ci̱ti̱ mi̱ di̱i̱t Ini̱bi̱ted metɛbölai̱teth duŋ enba̱rɔnmɛn min ca ŋun.
Kɛn diaal, rɛy ni̱nni̱ tëë nhiam kä möli̱ki̱öl baölöji̱, cua thi̱o̱o̱ri̱ ti̱ gɔw kɛ kui̱ ga̱ŋ jiɛn ka̱m raar, kɛnɛ ɣöö cua ca̱a̱p ɣai̱pöthethi̱th-driben cua kɛ naŋ ɛ la jɛn kärɔa min bi̱ thanytipik wä nhiam. Nɛmɛ cuɛ di̱t ɛlɔ̱ŋ kɛ kui̱ kä ɣöö tekni̱kal mi̱ dak kɛ thëm metabölöme kɛɛliw. Cieŋni̱ min ɣai̱pöthethi̱th-driven methɔdni̱ kɛn gɔwkɛ ɛlɔ̱ŋ rɛy kuëny mekani̱dhi̱ömni̱ kɔ̱kiɛn tin no̱o̱ŋ ŋɔak, lua̱ŋdiɛn kɛ rëp ŋäcä dan kɛ baökemikal netwɔkni̱ ɛ mi̱ kuiy ɛlɔ̱ŋ mi̱ läny kɔmpi̱e̱tɛcinal methɔdni̱ tin te thi̱n ɛntäämɛ rɛy kɔntempörari̱ data-intɛnthib thaany. Kɛ kui̱c ɛmɔ, thi̱o̱o̱ri̱ tin /ca de mar i̱ bi̱ ben ɛ la ti̱ na̱n ɛlɔ̱ŋ mi̱ läny i̱thkɔp data ni̱ tin te thi̱n, bä ɛn ɣai̱pöthethtikal puɔrmula/thɛm thärkäl duŋ prögi̱rɛth rɛy pi̱e̱lä ri̱thääcä /ca de woc (4). Ci̱ nɛy ɛ guic ɛn ɣöö ɛn la̱t kɔmpi̱e̱tɛcinal duŋ mɛtabölömikni̱ min ca nööŋ ɛn wa̱nɛ bɛ nhök nyɔk kɛ jiëc rɛy kä ti̱ thi̱a̱k (ɛŋu) kɛnɛ min jɔak (ɛŋu) rik nyin metɛbölik dai̱berthi̱ti̱, kɛnɛ ɣöö bɛ cu tekɛ luäk rɛy era mi̱ ji̱di̱t duŋ thi̱o̱o̱ri̱kali̱ guided data thaany. Kä era cuɛ nyɔk kɛ ɣɔ̱n kɛ thi̱o̱o̱ri̱ tin gɔw tëë ci̱ ri̱c tëë nhiam jakä bum.
Mi̱eth ɣerbi̱böri̱ mi̱ jɔc ɛ mi̱ la̱tkɛ ɛ pie̱th inthtar larba in rɛwdɛ kiɛ Sl larba kä ji̱th jiɛn ti̱ tekɛ biɛl mi̱ Pale-kɛl kä jiɛn ti̱ ci̱ dɛy jiɛn kɛl, kɛ jiɛn da̱ŋ 10 ti̱ cäät kɛ jiɛn kɛl. Kä larbae kɔ̱a̱mni̱ cua kɛ yian kɛ klampni̱, kɛnɛ ɣöö cua ti̱cu ji̱thni̱ tin ci̱ duɔth ruuli̱ kɛ kɔr thaakni̱ ti̱ 24 kɛnɛ 72 kɛ kɔr kä mëë ca kɛ jiek kä cua kɛ jakä kɔ̱c kɛ pɛ̈th, kä cua metɛbölai̱teth woc.
Thi̱mulɛt ɣerbi̱böröth tra̱thɛciɔn rɛy gua̱th mi̱ thänkrönaidhed ɛlɔ̱ŋ. Kä ca̱pdɛ ɛ ɣöö ba la̱t kɛ wi̱i̱li̱ ti̱ ca la̱t kɛ bi̱i̱ kɛ thëm ri̱wni̱ diɔ̱k ti̱ ca la̱th kui̱c kɛl kä midrib kä ji̱th jiɛn diɔ̱k tin ci̱ rɔ̱ re̱p kɛɛliw rɛy gua̱th in pithkɛ thi̱n ɛn bi̱i̱ garland, kɛnɛ ɣöö ba la̱th thi̱n niɛ gua̱a̱th ɛmɔ 1:5 Diluted Ms. Kiɛ lät kɛ yiɛt ti̱ ca glöb kɛ la̱th S1 OS rɛydɛ. Kämdɛ raar kɛnɛ la̱tdɛ kɛ ji̱th ce̱tkɛ min ca lat nhial. La̱tdɛ ca̱p ëë ca lat ni̱ wän kɛ käm pri̱märi̱ metɛbölai̱teth kɛnɛ ɣɔ̱rmɔni̱ jiɛn raar (54).
Kɛ kui̱ läätni̱ ɣɛkdhöjeni̱öth JA, kɛn ji̱th petioli̱ diɔ̱k kä kɛl kä jiɛn bäkɛl tin ci̱ pi̱eth kä i̱thpethi̱thni̱ kɛ̈l kɛ̈ɛ̈li̱ kɛn cua kɛ tiam kɛ 20μl duŋ lanölin pa̱thte min te 150μg MeJA (Lan + MeJA), kɛnɛ 20μl duŋ lanölin matdɛ ni̱ buɔ̱l mi̱ ca jakä gɔaa (Lan + la20), kiɛ la̱tdɛ. Kä ji̱th cua kɛ ŋɛɛr kɛ thaakni̱ ti̱ 72 kɛ kɔr kä mëë ca kɛ jakä gɔw, cua kɛ la̱th-kɛ kɔ̱c rɛy li̱ki̱öd nai̱tröji̱n, kɛnɛ ɣöö cua kɛ tɔ̱w kä -80°C amääni̱ mëë cua kɛ la̱t.
JA kɛnɛ ET tra̱ni̱thjenik lanyni̱ ŋuaan, ci̱ötkiɛn ɛ irAOC (36), irCOI1 (55), irACO kɛnɛ sETR1 (48), cua kɛ ŋic rɛy bunä ri̱thääcä dan. irAOC cuɛ nyoth ɛ bum ɛn ɣöö ci̱ JA kɛnɛ JA-Ile lɛbeli̱ wä piny, niɛ gua̱a̱ mɔ irCOI1 cuɛ tekɛ mi̱ /cɛ rɔ lot kɛ JAni̱. Mi̱ pa̱a̱rkɛ jɛ kɛ EV, ɛn JA-Ile cuɛ rɔ rep. Ɛ cäätdɛ, irACO bɛ ET jakä kuiy, kä mi̱ pa̱a̱rkɛ jɛ kɛ EV, sETR1, min /ci̱ ET ɛ liŋ, bɛ ET jakä di̱t.
Ɛ pötöakuthtik lɛthɛr i̱thpekti̱römi̱ti̱r (Thɛnthɔr Thɛnth ETD-300 ri̱i̱l-tai̱m ET thɛnthɔr) ɛ mi̱ lät kɛ thëm ET mi̱ /ci̱ naath bi̱ lɛ ma̱k. Kɛ kɔr kä mëë ca kɛ jakä gɔw, cua nuth ji̱thni̱kɛ ŋok kä cua kɛ naŋ rɛy 4-ml gi̱laath mi̱ ca thi̱ääŋ, kä cua gua̱a̱th in te wi̱i̱dɛ jakä ɣöö bɛ rɔ dol rɛy thaakni̱ 5. Rɛy thëmdɛ, cua baal kɛl lak kɛ pi̱w ti̱ 2 li̱ti̱ri̱/thaakä jiɔm mi̱ wicwic kɛ minitni̱ 8, min ci̱ kɔn wä rɛy katalai̱thi̱ min ca ŋun ɛ Thɛnthɔr Thɛnth kɛ wuɔ̱c CO2 kɛnɛ pi̱w.
Kä mai̱kröarrɛy data cua tok kɛ ka̱mraar rɛy (35) kɛnɛ ɣöö cua tɔ̱w rɛy Naciɔnal Thäntɛr kɛ kui̱ Baötekinölöji̱ Inpɔrmɛciɔn (NCBI) Ji̱i̱n Ɣɛkprɛciɔn Kɔmprehenthib Databɛth (acceciɔn nämbär GSE30287). Kä data ni̱ tin cu röm kɛ ji̱th tin ca nööŋ ɛ W + OSMni̱ tin ca la̱t kɛnɛ kɔnti̱röl min /ka̱n ya̱r cua kɛ ka̱m raar kɛ kui̱ ŋi̱i̱cä ɛmɛ. Kä raw intenthi̱ti̱ ɛ lög2. Ɛ ŋot /ka̱n i̱thtathti̱thtikal anali̱thi̱th ni̱ la̱t, ɛn bɛthlai̱n cua riali̱kä kɛnɛ ɣöö cua jakä wä kä perthänti̱ldɛ min la 75th kɛ la̱tdɛ kɛɛ R thɔpwɛɛr pakɛmɛn.
Kä RNA thi̱kuɛnthiŋ ëë nhiam (RNA-thek) data duŋ Ni̱kötiana i̱thpethi̱thni̱ cua kɛ jiek kä NCBI Thɔ̱rt Ri̱diŋ Arkaaibni̱ (SRA), pröjek nämbär ɛ PRJNA301787, min cua lat ɛ Dhöu et al. (39) kä wä nhiam ce̱tkɛ min ca lat rɛy (56). Kä raw data ni̱ tëë ca la̱t ɛ W + W, W + OSM kɛnɛ W + OSS1 ti̱ cu röm kɛ Nikötiana i̱thpethi̱thni̱ cua kɛ kuany kɛ kui̱ anali̱thi̱th rɛy ŋi̱i̱cä ɛmɛ, kɛnɛ ɣöö cua kɛ la̱t rɛy duɔ̱p in guɔ̱r kɛrɔ̱: Kɛ nhiam, kä raw RNA-thek kuën cua kɛ ri̱t ɛ la FASTQ puɔrmat. HISAT2 la FASTQ ɛ gɛɛr ɛ la SAM, kä SAMtools la SAM pai̱li̱ ɛ jakɛ kä BAM pai̱li̱ ti̱ ca da̱a̱k. I̱thti̱riŋTie ɛ mi̱ lät kɛ kalkulɛciɔn ji̱i̱n ëë ca nyoth, kɛnɛ ɣöö ca̱pdɛ min nyoothɛ ɛ jɛn ɣöö tëkɛ pragmɛni̱ kä bɛth pragmɛni̱ ti̱ bathdɔɔri̱ kä mi̱lli̱ön thi̱kuɛnthi̱ tra̱ni̱thkri̱pciɔn pragmɛni̱.
Kä Akklaim krömatögra̱pik kɔlöm (150 mm x 2.1 mm; di̱t pa̱rti̱käl 2.2 μm) cua la̱t rɛy anali̱thi̱th kɛnɛ 4 mm x 4 mm gard kɔlöm tëkɛ material mi̱ cäät. Kä bai̱nɛri̱ gi̱rɛdiɛn mi̱ guɔ̱r kɛrɔ̱ ɛ mi̱ lät rɛy Dai̱önɛk Ulti̱Mate 3000 Ultra Ɣa̱y Perpömɛn Li̱ki̱öd Krömatögra̱pi̱ (UHPLC) thi̱thtɛm: 0 ɛ wä kä 0.5 minitni̱, ai̱thökratik 90% A [pi̱w ti̱ ca deaönaidhed, 0.1% (v/v) acëtöni̱trail kɛnɛ B% athi̱dönitrail kɛnɛ 0.05% kɛ kui̱] 0.05% ɛ pɔrmik athi̱d); 0.5 ɛ wä kä 23.5 minitni̱, kä gi̱rɛdiɛn pɛth ɛ 10% A kɛnɛ 90% B, kɛ̈l kɛ̈ɛ̈li̱; 23.5 ɛ wä kä 25 minitni̱, ai̱thökratik 10% A kɛnɛ 90% B. Kä ja̱lɛ ɛ 400μl/min. Kɛ kui̱ MS anali̱thi̱thni̱ diaal, injɛkciɔn kɔlöm eluɛn rɛy kuadrupöl kɛnɛ thaak-duŋ-pi̱lai̱th (qTOF) anali̱thɛr min ca riali̱kä kɛ elektröthpi̱rɛy thɔ̱rth mi̱ lät rɛy puɔ̱thi̱tib aönaidhɛciɔn mödɛl (kapi̱llari̱ böltɛj, 4500 V; kapi̱llari̱ bɔltɛj 130 V ; Draiŋ tɛmpi̱rɛciɛr 200°plöw air/0C;
La̱tdɛ MS/MS pragmɛn anali̱thi̱th (kɛ kɔrɛ ba cu cɔl i̱ MS/MS) min thiɛl luɔt kiɛ /ca de da̱a̱k kɛ data ni̱ kɛ jiek lääri̱ i̱thtra̱kciɛral kɛ kui̱ kä min ca jiek kɛɛliw kä metɛbölik pröpai̱l. Kä ŋäc duŋ indi̱thkri̱minate MS/MS methɔd cuɛ tekä thuɔ̱k min kuadrupöl tëkɛ mi̱ di̱i̱t ɛlɔ̱ŋ mi̱ ca la̱th go̱lä kä wäär-nyiini̱ [kɛ kui̱c ɛmɔ, guicɛ di̱t-ɛ wä kä-ca̱rji̱ rɛci̱ö (m/z) thi̱knali̱ cie mi̱ ɛ pi̱rɛgmɛni̱]. Kɛ kui̱c ɛmɛ, kɛ ɣöö ɛn Impact II ini̱thtrumɛn cuɛ tekɛ lua̱ŋ kɛ ca̱k CE tilt, cua anali̱thi̱thni̱ ti̱ ŋuan ti̱ cuŋ kärɔ̱ la̱t kɛ rëp kɔlli̱ciɔn-indɔktid di̱thöciacin kɔlli̱ciɔn enerji̱ (CE) ba̱liömmi̱. Rɛydɛ mi̱ ciɛk, kɛ nhiam cua tha̱mpuɔl die̱l guäc ɛ UHPLC-elektröthpi̱rɛy aönaidhɛciɔn/qTOF-MS kɛ la̱tdɛ kɛɛ thi̱ŋgil ma̱th i̱thpekti̱römeti̱ri̱ mödɛl (prɛgmɛntecin mi̱ tɔt mi̱ ca nööŋ ɛ in-gua̱a̱th in tuɔɔkɛ thi̱n), i̱thkanniŋ ɛ tokɛ kä m/z 50 ɛ wä kä 1500 kä locdɛ rɔ kä 5 Hz. La̱tdɛ nai̱tröji̱n cie mi̱ ɛ kɔlli̱ciɔn ga̱th kɛ kui̱ MS/MS anali̱thi̱th, kɛnɛ la̱t thëmdɛ mi̱ cuŋ kärɔa kä kɔlli̱ciɔn-indɔktid di̱thöciëcin böltɛji̱ni̱ da̱ŋ ŋuaan ti̱ gööl ti̱ guɔ̱r kɛrɔ̱: 20, 30, 40, kɛnɛ 50 eV. Rɛy thëmdɛ kɛɛliw, ɛn kuadrupole jɛn tëkɛ wär-nyiini̱ ti̱ di̱t ti̱ ca la̱th go̱lä, ɛ tokɛ kä m/z 50 ɛ wä kä 1500. Mi̱ ca puɔ̱ny nhiam m/z kɛnɛ ai̱thölɛciɔn width ɣɛkpi̱ri̱mɛn la̱th kä 200, ɛn ma̱th rɛŋ bɛ cu lät kärɔa ɛ ini̱thtrumɛn'ä öperɛtiŋ thɔpwɛɛr kɛnɛ 0 Da. I̱thkan kɛ kui̱ ma̱th pragmɛni̱ cie rɛy thi̱ŋgil ma̱th mödɛl. La̱tdɛ thɔ̱diöm puɔrmat (50 ml ai̱thöpröpanöl, 200 μl pɔrmik athi̱d kɛnɛ 1 ml 1M NaOH akueöth tha̱luciɔn) kɛ kui̱ ma̱th kali̱brɛciɔn. Mi̱ la̱tkɛ Bruker'ä ɣai̱-preciciɔn kali̱brɛciɔn algöri̱thi̱m, ɛn data pai̱l ɛ kali̱brɛt kɛ kɔr kä mëë ca aberig i̱thpekti̱ra̱m la̱t rɛy gua̱th mi̱ ca ŋun. La̱tdɛ ɣɛkpörth pa̱ŋciɔn duŋ Data Anali̱thi̱th v4.0 thɔpwɛɛr (Bruok Daltɔn, Bremen, Jiɛrmani̱) kɛ riali̱ data ni̱ tin /ka̱n pith kä NetCDF puɔrmat. Kä MS/MS data thɛt cua tɔ̱w rɛy metabölömikni̱ databɛth mi̱ ca lɛp MetaboLai̱tni̱ (www.ebi.ac.uk) kɛ nämbär in ca mat thi̱n. MTBLS1471.
MS/MS aththembɛli̱ dɔ̱ŋ ba cu ŋa̱c kɛ rɛy kɔrrelɛcin anali̱thi̱th kam MS1 kɛnɛ MS/MS kuali̱ti̱ thi̱knali̱ kɛ kui̱ kɔlliciɔn enerji̱ mi̱ tɔt kɛnɛ mi̱ di̱i̱t kɛnɛ ŋuɔ̱t tin pay la̱th lät. Kä R i̱thki̱ri̱p ɛ mi̱ lät kɛ ŋäc kä kɔrrelɛcin anali̱thi̱th duŋ dääkä prekurthɔr kä min ca nööŋ, kɛnɛ C# i̱thki̱ri̱p (https://github.com/MPI-DL/indi̱thki̱ri̱minant-MS-MS-aththembɛli̱-pipeline) ɛ mi̱ lät kɛ läth ŋuɔ̱tni̱ lät.
Rɛy kä ɣöö ba min ca kac ɛ puɔ̱thi̱tib min nööŋkɛ ɛ jɔaw bɛkgi̱rɔɔn jakä kuiy kɛnɛ kɔrrelɛcin kac min nööŋkɛ ɛ ŋi̱e̱c tha̱a̱ŋ m/z ciɛŋni̱ rɛy tha̱mpuɔli̱ ti̱ tɔt kärɔ̱, kɔn la̱tnɛ “filled peak” pa̱ŋciɔn duŋ R pakɛmɛn XCMS (kɛ kui̱ riali̱ jɔaw bɛkgi̱rɔɔn i̱kä) Ba yi̱k la̱t kɛ gër “NA intenthi̱ti̱” (peunde) Mi̱ ca pi̱ll pi̱i̱k pa̱ŋciɔn la̱t, bɛ ŋot kɛ mi̱ tekɛ "0′′ intenthi̱ti̱ ba̱liömmi̱ ti̱ ŋuan rɛy data thɛtdä min bi̱ kɔrrelɛcin kalkulɛciɔn ya̱r.Kɛ kɔrɛ, banɛ data ni̱ tin ca jiek pa̱a̱r kɛ min ca jiek mi̱ ca pi̱ll pi̱i̱k pa̱ŋciɔn la̱t kɛnɛ mi̱ ca pi̱ll pi̱i̱k pa̱ŋciɔn /thiɛl la̱t, kɛnɛ ɣöö ba bɛkgi̱rɔɔn a noise ba̱li̱ö mi̱ ca riali̱kä kɛ the0 intenthi̱ti̱ ba̱liö ni̱ kɛ min ca kuɛn kä bɛkgi̱rɔɔn ba̱li̱ö Kɔn bä cua guic ni̱ ta̱a̱ in bumni̱ jɛn kä bɛkgi̱rɔɔn ba̱li̱ö ni̱ kä diɔ̱k kä cua kɛ guic cie “pi̱i̱kni̱ ti̱ thuɔ̱ɔ̱k.” Kɛ kui̱ PCC kalkulɛciɔni̱, ɛ m/z thi̱knali̱ kärɔ̱ nyin tha̱mpuɔl prekurthɔr (MS1) kɛnɛ pragmɛn data thɛtni̱ tin tekɛ pi̱i̱kni̱ ti̱ thuɔ̱ɔ̱k bädäk kärɔ̱ kɛn cua kɛ ŋic.
Mi̱ ci̱ buɔ̱mdɛ ɛn prekurthɔr kuɔ̱li̱ti̱ pi̱e̱e̱ciɛr rɛy tha̱mpuɔlä kɛɛliw ɛ mi̱ cu tekɛ luɔt mi̱ di̱i̱t mi̱ thi̱ääk kɛ min ci̱ kuɛ̈ɛ̈ kä kuɔ̱li̱ti̱ pi̱e̱e̱ciɛrä mi̱ cäät min ca la̱th kä kɔlliciɔn enerji̱ mi̱ tɔt kiɛ mi̱ di̱i̱t, kɛnɛ ɣöö ɛn pi̱e̱e̱ciɛr /ka̱nɛ lɛbeli̱d cie ai̱thötɔp pi̱i̱k ɛ CAMERA, jɛn dɔ̱ŋ bɛ cu räth ɛ la mi̱ ca lat. Kɛ kɔrɛ, kɛ kalkulɛciɔn kä prekurthɔr-pröda̱k rɛw diaal tin de rɔ̱ lot rɛy 3 th (kä min ca thɛm i̱ ba thaakdɛ rɔm thi̱n kä wär-nyiini̱ kɛ kui̱ kä ɣöö ba pi̱i̱k rɔm thi̱n),kä kɔrrelɛcin anali̱thi̱th cua la̱t. Ɛni̱ mi̱ ci̱ m/z ba̱li̱ö wä piny kä prekurthɔr ba̱li̱ö kɛnɛ MS/MS pragmɛntɛciɔn mi̱ ci̱ tuɔɔk rɛy tha̱mpuɔlä mi̱ cäät gua̱a̱thdɛ rɛy data thɛtdä cie prekurthɔr min ca jiek thi̱n, ɛ jɛn min ca naŋ i̱ ɛ pragmɛntɛciɔn.
Kɛ min tekä ŋuɔ̱t da̱ŋ rɛw ti̱ thi̱a̱k ti̱ti̱, kɔn banɛ prɛgmɛni̱ tin ca lɛy woc kɛ m/z ba̱liö ni̱ ti̱ di̱t kä m/z duŋ prekurthɔr min ca ŋa̱c, kɛnɛ min tekä tha̱mpuɔl gua̱a̱th in ci̱ prekurthɔr jɔɔc thi̱n kɛnɛ pragmɛn in ca lɛy. Jɛn bä derɛ rɔ lot kɛ kuëny kä tin gɔw tin ca nööŋ ɛ ti̱ ŋuan rɛy-gua̱a̱th in ca jiek thi̱n rɛy MS1 mödɛl cie kandi̱dɛt prekurthɔri̱, kɛ kui̱c ɛmɔ bɛ cu nööŋni̱ redundant MS/MS kɔmpuɔɔni̱. Rɛy kä ɣöö ba data ɛmɛ jakä kuiy, mi̱ ci̱ NDP cäätdɛ kä i̱thpekti̱ra wä nhial kä 0.6, kɛnɛ ɣöö kɛn tekɛ rɛy krömatögra̱m “pcgurup” min ca annötɛted ɛ CAMERA, banɛ kɛ mat kɛɛl. Kɛ jɔakdɛ, kɔn banɛ CE da̱ŋ ŋuaan diaal tin ci̱ ben raar mat kɛɛl kɛ prekurthɔr kɛnɛ pragmɛni̱ rɛy dekɔnböluted kɔmpöthi̱t i̱thpekti̱ra̱m min jɔak ɛ kuanykɛ ni̱ pi̱i̱k in di̱tni̱ jɛn rɛy kandi̱dɛt pi̱i̱kni̱ diaal kɛ m/z ba̱li̱ö mi̱ cäät kä kɔlli̱ciɔn enërji̱ni̱ ti̱ gööl. Kä ka̱a̱th tin guɔ̱r kɛrɔ̱ kɛn kɛ ti̱ tekä ŋäc duŋ kɔmpöthi̱t i̱thpekti̱ra̱m kɛnɛ ɣöö ba CE kɔndi̱ciɔni̱ ti̱ gööl naŋ rɛydiɛn kɛ rëp pröbabi̱e̱li̱ti̱ duŋ pragmɛntɛciɔn, kɛ ɣöö tha̱a̱ŋ pragmɛntecin dɔ̱ŋ ba kɛ jiek kärɔ̱ piny kɔlliciɔn enerji̱ mi̱ ca lɛy.
RDPI (30) cua la̱t kɛ kalkulɛciɔn duŋ inducibili̱ti̱ duŋ metɛbölik pröpai̱l. Kä metɛbölik i̱thpekti̱ra̱m dai̱berthi̱ti̱ (Hj indek) ɛ mi̱ jiëkɛ kä ŋuan MS/MS prekurthɔri̱ kɛ la̱tdɛ kɛɛ Shannon entropi̱ duŋ MS/MS prekuɛnthi̱ di̱thti̱ri̱buciɔn kɛ la̱tdɛ kɛɛ ekuaciɔn min guɔ̱r kɛrɔ̱ min ca lat ɛ Marti̱nedh et al. (8). Hj=-∑i=1mPijlög2(Pij) gua̱th in bi̱ Pij wä kɛɛl kɛ ri̱lɛtib prekuɛnthi̱ duŋ i-th MS/MS rɛy j-th tha̱mpuɔlä(j=1,2,...,m)(i=1,2,...,m) t).
Metabolik i̱thpethi̱pi̱ci̱ti̱ (Si index) ɛ mi̱ ca lat cie mi̱ ɛ latdɛ min ca ŋun ɛ MS/MS rɛydɛ thi̱ääkɛ kɛ locdɛ kam tha̱mpuɔli̱ tin ca ŋic. MS/MS i̱thpethi̱pi̱ci̱ti̱ ɛ mi̱ ca kalkulet cie Si = 1t (∑j = 1tPijPi̱lög2PijPi)
La̱tdɛ puɔrmula min te piny kɛ thëm metabölöme-i̱thpethi̱pik δj index duŋ j tha̱mpuɔlä kärɔa, kɛnɛ aberig duŋ MS/MS i̱thpethi̱pik δj = ∑i = 1mPijSi
MS/MS i̱thpekti̱ra kɛn cua kɛ mat kɛɛl kɛ rɛw, kɛnɛ ɣöö min cäät kɛn cua kɛ kuɛn kɛ i̱thkɔri̱ rɛw. Kɛ nhiam, kɛ la̱tdɛ kɛɛ i̱thtandar NDP (bä ŋa̱c kɛ jɛ cie kɔthain kɔrrelɛcin methɔd), la̱tdɛ kɛɛ ekuaci̱ön mi̱ guɔ̱r kɛrɔ̱ kɛ i̱thkɔɔr thegmɛn mi̱ cäät kam i̱thpekti̱ra NDP = (∑iS1 & S2WS1, iWS2, i) 2∑iWS1, i2∑iWS2, i2 gua̱th in bi̱ S1 kɛnɛ S2 ɛ gɔaa cie i̱thpekti̱ra̱m,1. i cuŋɛ la thiɛkdɛ min tekä pi̱i̱k intenthi̱ti̱ min te dääk kä i-th kɔmmuɔn pi̱i̱k kam i̱thpekti̱ra rɛw ɛ mi̱ kuiyni̱ jɛn kä 0.01 Da. Kä thiɛkdɛ cua kalculët cie mi̱ guɔ̱r kɛrɔ̱: W = [pi̱i̱k intenthi̱ti̱] m [kuali̱ti̱] n, m = 0.5, n = 2, cie min ca lar ɛ MathBank.
Ɛn ca̱p thëm in rɛwdɛ cua la̱th lät, min cu tekɛ anali̱thi̱th NL min nyuak kam MS/MS. Kɛ guutdɛ, kɔn cua la̱t kɛ 52 NL li̱thni̱ ti̱ la jiëkɛ ni̱ ciaaŋ rɛy MS pragmɛntecin prötheth rɛy tandem, kɛnɛ NL mi̱ ca lɛy ɛlɔ̱ŋ (data pai̱l S1) min ca kɔn annötɛted ni̱ wän kɛ kui̱ MS/MS i̱thpekti̱ra̱m duŋ thɛkɔnderi̱ metɛbölai̱teth duŋ Nepentheth i̱thpethi̱thni̱ tin ci̱ kɔ̱c ( 9, 26). Ca̱k bai̱nɛri̱ bɛktɔr duŋ 1 kɛnɛ 0 kɛ kui̱ MS/MS kärɔa, min wä kɛɛl kɛ min thi̱a̱k kɛnɛ min thiɛl tha̱a̱ŋ NL kɛ̈l kɛ̈ɛ̈li̱. Bɛth kä Eukli̱dian na̱n mi̱ cäät, kä NL cäät i̱thkɔɔr ɛ mi̱ ca kalkulet kɛ kui̱ bai̱nɛri̱ NL bɛktɔri̱ rɛw kɛɛl.
Mi̱ görkɛ ɣöö ba dual ki̱la̱thtɛriŋ la̱t, kɔn cua la̱t kɛ R pakɛmɛn DiffCoEx, min tekä ɣɛktɛnciɔn duŋ Weighted Ji̱i̱n Kö-ɛkpreciɔn Anali̱thi̱th (WGCNA). Mi̱ la̱tkɛ NDP kɛnɛ NL i̱thkɔriŋ matrikni̱ nyin MS/MS i̱thpekti̱ra, kɔn cua DiffCoEx la̱t kɛ kalkulɛciɔn kɔmparɛtip kɔrrelɛcin matrik. Bai̱nɛri̱ ki̱la̱thtɛriŋ ɛ mi̱ la̱tkɛ ɛ la̱thkɛ “cutreeDai̱na̱mik” parami̱ti̱r kä methɔd = “ɣai̱bri̱d”, cutƔai̱te = 0.9999, deepI̱thpli̱t = T, kɛnɛ minKla̱thtɛrThai̱dh = 10. Kä R thɔ̱rth kɔd duŋ DippCoEx cua ka̱m raar kä pai̱l mi̱ ca mat thi̱n 1 ɛ Teththɔn et al. (57); Kä min görkɛ R WGCNA thɔpwɛɛr pakɛmɛn dɔ̱ŋ ba jiek rɛy https://ɣɔrbath.jenetikni̱.ukla.edu/html/KöɛkpreciɔnNɛtwɔk/Rpakkɛni̱/WGCNA.
Rɛy kä ɣöö ba MS/MS mölekular netwɔk anali̱thi̱th la̱t, kɔnɛ cua kalculët kɛ paired i̱thpekti̱ral kɔnɛkti̱bi̱ti̱ min tekä NDP kɛnɛ NL ti̱ cäät ta̱a̱diɛn, kɛnɛ ɣöö cua la̱t kɛ Thai̱töthki̱ep thɔpwɛɛr kɛ gui̱c netwɔk töpölöji̱ kɛ la̱tdɛ kɛɛ ɣɔrganik layout rɛy Thai̱Pi̱lɛthkɛp yPai̱li̱ layout algöri̱thi̱m ɣɛktɛnciɔn appli̱këciɔn.
La̱tdɛ R berciɔn 3.0.1 kɛ la̱t i̱thtathti̱thtikal anali̱thi̱th kä data ni̱. I̱thtati̱thtikal thi̱gni̱pi̱kan cua thɛm kɛ la̱tdɛ kɛɛ dup-rɛw anali̱thi̱th duŋ ba̱riani̱ (ANOVA), cua guɔ̱ɔ̱r ɛ Tukey'ä mi̱ thuɔ̱k thi̱gni̱pi̱kan dääk (HSD) pöth-ɣɔk thëm. Rɛy kä ɣöö ba dääk kam ɣerbi̱böröth traitmɛn kɛnɛ kɔnti̱röl die̱l guäc, kä rɛw-tailed di̱thti̱ri̱buciɔn duŋ buni̱ rɛw kä tha̱mpuɔli̱ kɛ dääk mi̱ cäät cua die̱l guäc kɛ la̱tdɛ kɛɛ Student'ä t thëm.
Kɛ kui̱ kuakni̱ tin kɔ̱ŋ kɛ kui̱ ruac ɛmɛ, guic http://adbances.sciencemag.org/cgi/kɔntɛn/full/6/24/eaaz0381/DC1.
Nɛmɛ ɛ wargak mi̱ ca lɛp mi̱ ca da̱a̱k piny ŋuɔ̱tni̱ Creative Commons Attribution-Non-Commercial License, min nhɔk ɣöö ba la̱th lät, ba da̱a̱k kɛnɛ nyɔk kɛ lätni̱ rɛy duɔ̱p mi̱ dɔ̱ŋ, mi̱ ci̱ la̱tdɛ min jɔak /ciɛ kui̱ kä ɣöö ba kɔmmerciali̱ jiek kä min ca lat i̱ la̱tdɛ min nhiam ɛ mi̱ cuŋ. Min na̱ŋkɛ thuɔ̱k thin.
Ŋäc: Kɔn thiëc nɛy ji̱ kärɔa ɛn ɣöö biɛ la̱th kä email address kɛ ɣöö bi ram min ci la̱th lät ŋa̱c ɛn ɣöö go̱ri ɣöö bɛ emaildu nɛn kä /ciɛ spam. /Ci̱ nɛy ɛ bi käp kɛ email addressni̱.
Thiec ɛmɛ lätdɛ kɛ ɣöö ba ji̱ thɛm mi ɛ ji̱n ram mi ci ben kä ba ji̱ gaŋ kä ɣöö biɛ la̱th lät.
Inpɔrmɛciɔn thi̱o̱o̱r cuɛ ŋuni̱ yuni̱bertha̱l karɛnthi̱ kɛ pääri̱ metabölömni̱ ti̱ rɛlrɔ̱ kɛnɛ ma̱r thëm di̱pɛnthi thi̱o̱o̱ri̱.
Inpɔrmɛciɔn thi̱o̱o̱r cuɛ ŋuni̱ yuni̱bertha̱l karɛnthi̱ kɛ pääri̱ metabölömni̱ ti̱ rɛlrɔ̱ kɛnɛ ma̱r thëm di̱pɛnthi thi̱o̱o̱ri̱.
©2021 Amëri̱ka Aththöciëcin kɛ kui̱ Adbanthmɛn duŋ Thaany. cuŋ diaal ca kɛ tɔ̱w. AAAS ɛ ram kɛl kä HINARI, AGORA, OARE, CORUS, CLOCKSS, CrossRep kɛnɛ COUNTER. ThaanyAdbanthni̱ ISSN 2375-2548.